Liikenneturvan kyselyn mukaan liikennekiukku on monelle tuttu käsite.
– Jos tilanteessa koetaan olevan jotain epäselvää, virheellistä tai muuten tavallisuudesta poikkeavaa, tunteet voivat nousta pintaan nopeastikin, Liikenneturvan suunnittelija Jyrki Kaistinen sanoo.
– Moni voi nostaa keskisormen pystyyn moitteena toisen käyttäytymiselle. Eleen kohteeksi joutunut voi kuitenkin tulkita sormimerkin raivostumisena ja provosoitua, jolloin noidankehä on valmis.
Kaistinen huomauttaa, että negatiiviseksi koettu palaute voidaan ottaa vastaan myös tyynesti.
– Jos itsellä hermostuttaa tai kiehahtaa, tärkeintä on pitää oma käytös järkevänä. Tunteiden heräämiselle ei voi mitään, mutta niiden vaikutuksia voi hallita, Kaistinen pohtii.
Lähes kaksi kolmasosaa oli silti edellisen kerran autoa ajaessa myönteisellä mielellä liikenteessä. Reilu neljäsosa tunnisti mielialan johtuvan perhe-elämästä tai ihmissuhteista.
Yli 90 prosenttia vastaajista kertoi hidastavansa aina tai usein hyvissä ajoin ja antavansa tilaa kävelijälle, joka on aikeissa ylittää suojatien.
Muiden autoilijoiden käyttäytyminen tulkittiin huomattavasti tiukemmin. Vain 43 prosenttia autoilijoista koki, että toiset kuljettajat hidastavat hyvissä ajoin ja antavat tilaa kävelijälle, joka on aikeissa ylittää suojatien.
Liikenneturvan mukaan käsitys muiden kuljettajien toiminnasta oli järjestelmällisesti huonompi verrattuna arvioon omasta käytöksestä.
Tulokset pätivät sekä turvavälin pitämisen, pyöräilijän ohittamisen ja toisen kuskin kiittämisen suhteen.
– Toisten toiminnan tulkinta negatiivisesti voi herättää itsessä ärtymystä. Jos tilanne tulkitaan neutraalisti tai myönteisesti, se vähentää kiukun tunnetta, mikä taas vähentää suuttuneena tehtyjä huonoja päätöksiä liikenteessä, Kaistinen toteaa.
Toisten kuljettajien käytös arvioidaan järjestelmällisesti omaa käytöstä huonommaksi. Toisista tekemämme tulkinnat vaikuttavat kuitenkin myös turvallisuuteen: nega lisää kiukkua, myönteisyys sujuvuutta liikenteessä https://t.co/WIy8Y2cBgq #NäeIhminen pic.twitter.com/5qX4RCfSOy
— Liikenneturva (@Liikenneturva) April 17, 2018