Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu esitteli tiedotustilaisuudessa tänään maanantaina sote-uudistuksen lainsäädäntökokonaisuuden ”herkullisimman” ja ”kiistellyimmän” kohdan, kuten hän itse asiaa luonnehti.
Se on hänen mukaansa ulkoistamissopimusten mitätöinti, joka tehtäisiiin lain perusteella.
Jos sote-palveluiden ulkoistamissopimuksissa on säännöksiä, jotka eivät turvaa sitä, että järjestäjällä on oikeasti järjestämisvastuu ja sopimuksessa on sovittu sellaisesta, jota ei saisi lain perusteella sopia, eikä sopimusta ole mahdollista muuttaa lainmukaiseksi ilman uutta tarjouskilpailua, niin tältä osin ulkoistussopimukset menevät mitättömiksi, Auli Valli-Lintu sanoi.
Jotta siirtymästä uuteen järjestelmään tulisi hallittu, niin muutos toteutetaan kahden vuoden siirtymäajalla.
– Vaikka sopimuksessa olisi sovittu, että irtisanomisoikeutta ei ole, niin irtisanomisoikeus tuotaisiin lain perusteella. Sote-maakunnalla ei olisi velvollisuutta maksaa sopimussakkoja, Valli-Lintu sanoi.
Hänen mukaansa ulkoistamissopimuksia on solmittu Suomessa tuhansia.
– Mitättömyysriski koskisi erityisesti laajoja kokonaisulkoistuksia, mutta valtaosa näistä sopimuksista jäisi voimaan, Valli-Lintu kertoi.
Valli-Lintu ei maininnut ainuttakaan kuntaa nimeltä, mutta julkisuudessa mitätöinnin yhteydessä on ollut esillä Meri-Lapin tapaus, jossa suurin osa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidosta sekä Kemin ja Tornion perusterveydenhuolto ja suun terveydenhuolto on siirretty alueen kuntien Mehiläisen kanssa perustamalla yhteisyrityksille.
Taannehtivuuskielto ei ole ehdoton
Hallitusneuvos kertoi, että perustuslakiasiantuntijoilta on pyritty varmistamaan etukäteen, miten voimassa olevan sopimuksen mitättömyys on yhteensovitettavissa perustuslain omaisuudensuojaa koskevan säännöksen kanssa.
– Lähtökohta on se, että omaisuudensuojaa koskeva perustuslain säännös suojaa sopimuksen pysyvyyttä ja siihen liittyy myös taannehtivuuskielto, mutta tämä kielto ei ole ehdoton, Valli-Lintu sanoi.
Hänen mukaansa sopimuksiin on perusteltua puuttua, koska mitätöiminen on välttämätöntä, jotta varmistetaan sote-maakunnan mahdollisuus kantaa koko järjestämisvastuuta koskevat säännökset.
– Meidän näkökulmasta joissakin ulkoistamissopimuksissa on toimivalta käytännössä siirretty siten, että julkisella vallalla ei voida enää katsoa olevan järjestämisvastuuta, päätöksentekoa tai ohjausta.
Valli-Linnun mukaan monessa viimeisen kymmenen vuoden aikana tehdyssä sopimuksessa on piirteitä siitä, että sillä on haluttu betonoida palvelurakenne, jottei sote-maakunta voisi kantaa järjestämisvastuuta alueella.
– Hallitus katsoo tältä osin, että tässä on olemassa painavia yhteiskunnallisia perusteita, jonka perusteella takautuva puuttuminen olemassa oleviin sopimuksiin olisi mahdollista, Valli-Lintu perusteli mitätöintiä.
Sote-uudistuksen lainsäädäntökokonaisuus lähetetään tänään reilun kolmen kuukauden lausuntokierrokselle.
Lue myös:
Maakunnat voivat ottaa tilaaja-tuottaja-mallin käyttöön
KORJAUS 15.6. kello 14.39: Tarkennettu Mehiläinen Länsi-Pohjalle siirrettyjä palveluja.