Verkkouutiset

”Tämä on se ison luokan taistelu”

Alexander Stubbin analyysi kertoo, miten mannerlaatat liikkuvat maailmalla.
Alexander Stubb Joensuussa. Kokoomus
Alexander Stubb Joensuussa. Kokoomus

EU-professori ja presidenttiehdokas Alexander Stubb on kampanjatilaisuuksissaan analysoinut sitä, millaiseen maailmaan tuleva tasavallan presidentti tammi-helmikuussa 2024 valitaan.

Verkkouutiset julkaisee osan Stubbin puheissaan esittämästä visiosta. Mukana on myös hänen Kiina-näkemystään, jota on sosiaalisessa mediassa siteerattu ainakin jonkin verran ilman kontekstia tai puutteellisesti.

Mainos - sisältö jatkuu alla

* ALEXANDER Stubbin mukaan kylmän sodan jälkeen maailma muuttui yksinapaiseksi ja sitä johti Yhdysvallat. Uusia kansallisvaltioita syntyi.

– Elettiin tiettyä epävarmuuden aikakautta, mutta loppupeleissä asiat menivät – ainakin meidän näkökulmastamme – Euroopassa aika hyvin, Jugoslavian sotaa lukuun ottamatta, Alexander Stubb aloittaa analyysinsa.

– Me uskoimme ”historian loppuun”, mutta jollain tavalla se rupesi murenemaan 9/11-terrori-iskujen jälkeen. Panostettiin enemmän turvallisuuteen kuin vapauteen. Ymmärrettiin, että ehkä muu maailma ei haluakaan olla pohjoismainen, jos vähän yksinkertaistetaan.

– Kiina ja muut valtiot lähtivät nousemaan. Valtiokapitalismi näytti toimivan. Lännessä iski finanssikriisi ja kyseenalaistettiin koko kapitalistinen järjestelmä, markkinatalous ja erityisesti rahoitusmarkkinat. Eurokriisi puski päälle, turvapaikkakriisi. …Anglosaksinen maailma yhtäkkiä rapistui, Britannia lähti EU:sta, Yhdysvallat valitsi Donald Trumpin.

* KUOLINISKU kylmän sodan jälkeiselle ajanjaksolle hänen mukaansa tuli 24. helmikuuta 2022. Tuolloin Venäjä hyökkäsi laajasti Ukrainaan.

– Olisi se päivä voinut olla myös 080808 (Georgia) tai 2014 (Krimin ja Itä-Ukrainan valtaus), mutta tämä oli ensimmäinen suuren luokan konventionaalinen hyökkäyssota, johon Venäjä lähti. Se pakotti muun maailman ottamaan kantaa puolesta tai vastaan tai siitä väliltä, Stubb katsoo.

Entä jos asiaa katsoo ”ismien” kautta?

– Voidaan sanoa että ensimmäinen maailmansota tappoi imperialismin. Toinen maailmansota tappoi fasismin, kylmä sota tappoi kommunismin. Ja se pelko joka minulla on, jos me emme puolustaudu, on että Vladimir Putinin sota tappaa jos ei liberalismia niin demokratian.

Tätä nakerretaan Stubbin mukaan nyt kuin joka suunnasta. Demokratia natisee liitoksistaan nyt esimerkiksi USA:ssa.

– Se on se ison luokan taistelu, joka käydään tällä hetkellä, Alexander Stubb sanoo.

– Ja samalla kun maailmanpolitiikka on myllerryksessä, me mietimme, mihin se tulee asettumaan.

Stubb on kirjoittamassa aiheesta kirjaa The New World (Dis)Order, joka ilmestyy presidentinvaalin jälkeen. Teoksen pohja-ajatuksia on, että maailmaa voi katsoa ”kolmen kehän” kautta.

* ENSIMMÄINEN kehä on globaali länsi – eli ”me, noin 50 valtiota”.

– Haluamme puolustaa nykyistä maailmanjärjestystä. Se perustuu kansainvälisiin instituutioihin ja se perustuu sääntöihin. Mielestämme se on oikeudenmukainen, se on aina hyödyntänyt meitä ja olemme ohjaajan paikalla.

* TOINEN kehä on globaali itä. Siihen kuuluvat Kiina, Venäjä, Iran ja 22 maata, jotka äänestävät usein yhdessä YK:ssa.

– Kiina on strateginen, kärsivällinen ja fiksu suurvalta, joka on rakentanut systemaattisesti riippuvuussuhteita muuhun maailmaan vuodesta 1978 eteenpäin, jolloin maa lähti avautumaan. Kasvuluvut ovat sellaisia, joista me vain unelmoimme. Lähtökohtaisesti Kiina on siinä mielessä vahvassa asemassa ja kärsivällinen, että se on rakentanut esimerkiksi talouspuolella sellaisen riippuvaisuussuhteen, että se on 120 maan suurin lainoittaja. Infrastruktuurihankkeet, raaka-ainehankkeet, teknologiariippuvuudet – ne ovat erittäin vahvoja, Stubb toteaa.

– Kiinan ei tarvitse tehdä mitään. Se on strateginen, se ymmärtää. Venäjä taas on täysin disruptiivinen, tyypillinen suurvalta joka on ikään kuin murentumaan päin ja yrittää tehdä äkkiliikkeitä, jotka tässä tapauksessa ovat aluevaltauksia vanhan koulukunnan tapaan. Kiina ei sitä ole tekemässä – Taiwanista tosin voidaan puhua, mutta Kiina ei ole samalla tavalla imperialistinen, revisionistinen tai aggressiivinen kuin Venäjä.

Kiina on autoritäärinen, mutta ei siis ainakaan tähän asti Neuvostoliitto/Venäjän tavoin aluettaan aggressiivisesti laajentamaan pyrkivä suurvalta.

Erona globaalin idän ja globaalin lännen välillä Stubbin mielestä on, että itä haluaa muuttaa maailmanjärjestystä.

– Kiina on hyötynyt sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä. Mutta: silti se haluaa pitää huolen siitä, että heillä on sananvalta, ei liberaaleilla demokratioilla samalla tavalla kuin aikaisemmin.

* KOLMAS kehä on Stubbin mielestä se, joka voi ratkaista maailmanpolitiikan murroksen. Kyse on globaalista etelästä. Mukana ovat Intia, Saudi-Arabia, Etelä-Afrikka ja muut Afrikan maat ja esimerkiksi Brasilia.

– Tiedän, että on epäreilua niputtaa 120 maata yhteen. Mutta tosiasia on, että he ovat maita, jotka eivät halua ottaa kantaa globaalin idän ja globaalin lännen välillä. Koko paradigmasta autoritääriset regiimit vastaan demokraattiset regiimit – globaali etelä katsoo että ehkäpä on niin, mutta ”se ei ole meidän juttu, haluaisimme vain enemmän sananvaltaa ja kehittyä ja paremman talouden ja että kunnioitatte meitä tasavertaisina kumppaneita”.

Poimintoja videosisällöistämme

* EU-PROFESSORI sanoo näkevänsä, että muodostumassa on kokonaisuus, jossa ei ole kyse deglobalisaatiosta vaan vallan alueellistumisesta.

– Euroopan näkökulmasta se ei välttämättä ole huono asia… Mutta se tarkoittaa sitä, että kansainväliset säännöt ja instituutiot heikkenevät. Ja se ei ole meidän etumme.

– Samalla syntyy epäpyhiä alliansseja mantereiden yli. Sellainen on BRICS – eihän Brasiliaa, Venäjää, Intiaa, Kiinaa ja Etelä-Afrikkaa yhdistä oikein mikään, paitsi että he eivät halua läntistä maailmanjärjestystä. Ja siihen joukkoon on äkkiä halunnut 19 maata lisää.

Alexander Stubbin mukaan perusviesti on, että ”mannerlaatat liikkuvat, emmekä ihan tarkkaan tiedä, mihin ne asettuvat”.

Syntyy epävarmuutta, joka voi johtaa pelkotiloihin, joita taas pitää välttää. Samaan aikaan Euroopassa on tapahtunut kahtiajakautuminen ainakin sukupolven ajaksi.

Uuden rautaesiripun toisella puolella ovat Venäjä ja Valko-Venäjä – ja toisella puolella 45-47 valtiota. Mutta: Venäjän eristys Euroopasta ei tarkoita, että se on eristetty muusta maailmasta.

– Se on se Eurooppa, jossa me tulemme elämään, Stubb sanoo.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Mainos