Hallitus päätti kehysriihessään poistaa yritysten ja yhteisöjen edustuskulujen verovähennysoikeuden, kun nykyisin puolet edustuskuluista on mahdollista vähentää yhteisöverotuksessa. Vuonna 2011 yritysten ja yhteisöjen edustuskulujen määrä oli 384 miljoonaa euroa.
– Edustuskulut ovat niin kuin mitkä tahansa kulut. Miksi niitä ei saisi verotuksessa vähentää? Tämä ei ole muuta kuin kateellisten virkamiesten touhua, Yliniemi sanoo.
Samoilla linjoilla on Kittilän kunnanjohtaja Anna Mäkelä.
– Meidän näkökulmastamme tämä ei ole mitään herrojen huvittelua verorahoilla, vaan kyseessä on ammattimaisesti hoidettu elinkeino, jossa on paljon työpaikkoja, hän huomauttaa.
Työpaikkoja lähtisi Mäkelän mukaan varsinkin naisvaltaiselta ravintola-alalta, joka työllistää paljon nuoria.
– Jos työpaikan menettävät ovat nuoria ihmisiä, Jessicoita ja Miroja, he lähtevät etelään töiden perässä. Jos yli 55-vuotiaita Kareja ja Pirjoja, taksimiehiä ja siivousyrittäjiä, heille ei muuta työtä ole Kittilässä tarjolla.
Pellervon taloustutkimuksen tekemän selvityksen mukaan laskennallisesti edustuskulujen verovähennysoikeuden poistaminen lisäisi yhteisöveron tuottoa 38 miljoonaa euroa 20 prosentin yhteisöverokannalla arvioituna.
Julkisen talouden todellinen hyöty jäisi noin yhdeksään miljoonaan euroon
Yrityksille tehdyn edustuskulukyselyn mukaan edustuskulujen verovähennysoikeuden poistuminen kuitenkin vähentäisi yritysten ja yhteisöjen edustuskuluja 40 prosenttia, eli 154 miljoonaa euroa. Koska edustuskulujen karsiminen vähentää yhteisöveron tuottoa ja heikentää matkailu- ja ravintolapalveluiden työllisyyttä, julkisen talouden todellinen hyöty jäisi noin yhdeksään miljoonaan euroon.
Eniten yritykset ja yhteisöt vähentäisivät kotimaisten ruoka- ja ravintolapalveluiden käyttöä, 57 miljoonaa euroa, ja Lapin seminaarimatkoja, 28 miljoonaa euroa. Koska ruoka- ja ravintolapalveluiden verosisältö – johtuen alan työvoimavaltaisuudesta ja alkoholiverosta – on korkeampi muihin toimialoihin verrattuna, edustuskulujen verovähennysoikeuden poistaminen vähentäisi selvityksen mukaan julkisen talouden tuloja 8,5 miljoonaa euroa.
Yritysten ja yhteisöjen Lapin seminaarimatkojen väheneminen heikentäisi Lapin työllisyyttä 340 henkilötyövuoden verran. Työllisyyden lasku taas lisäisi julkisen talouden menoja ja vähentäisi tuloja yhteensä 6,7 miljoonaa euroa.
Yhteisöveron tuotto pienenee 15 miljoonaa euroa arvioidusta. Kokonaisuudessaan kotimaisten matkailu- ja ravintolapalveluiden työllisyyden arvioidaan heikkenevän 600–970 henkilötyövuotta ilman välillisiä kerrannaisvaikutuksia.
Tutkimuksen tulokset perustuvat yrityksille touko-kesäkuussa suunnattuun edustuskulukyselyyn. Kyselyn perusjoukkona oli 303 yritystä, joilla on edustaja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n edustajiston varsinaisena jäsenenä tai varajäsenenä sekä yrittäjävaltuuskunnan jäsenenä.