Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) kertoi toissa viikolla pitämänsä talousfoorumin jälkeen lähes kaikkien talousasiantuntijoiden olevan sitä mieltä, ettei valtionvelan taittamisaikataulu ole mahdollinen. Kolmen miljardin lisäsopeutustoimilla ensi vuonna olisi kielteinen vaikutus talouskasvuun ja työllisyyteen.
Valtiovarainministeriö on laskenut, että velkasuhteen kääntäminen laskuun vaalikauden loppuun mennessä hallitusohjelman mukaisesti edellyttäisi kolmen miljardin euron lisäsopeutustoimia. Hallitus on jo päättänyt miljardin euron leikkauksista ensi vuodelle.
Urpilainen ei kuitenkaan nähnyt mitään syytä, miksi hallitusohjelmaan niin ikään kirjatusta 50–50-säännöstä pitäisi luopua. Hallitus on sopinut, että sopeutustoimia eli veronkorotuksia ja menoleikkauksia tehdään yhtä paljon.
Eri tiedotusvälineiden haastattelemat talousasiantuntijat ovat kautta linjan sanoneet, ettei veroja voida enää korottaa. Helsingin Sanomien haastattelemat verotuksen asiantuntijat olivat melko yksimielisiä siitä, että uusia veronkorotuksia olisi vaikea tehdä. Kauppalehdessä ekonomistit tyrmäsivät uudet veronkorotukset. Verkkouutisissa EK:n johtaja Jussi Mustonen sanoi, ettei veroja saa kiristää. A-talkissa Aalto-yliopiston professorit Sixten Korkman ja Heikki Niskakangas totesivat, ettei veroja voida enää kiristää.
Kun Urpilainen referoi yksin pitämässään tiedotustilaisuudessa suljetuin ovin käytyjä keskusteluja talousasiantuntijoiden kanssa, tämä jäi häneltä kertomatta: asiantuntijat vaikuttavat olevan yksimielisiä siitä, ettei veroja ole varaa enää korottaa ja että hallituksen pitäisi luopua 50–50-säännöstään.
Omat hommat hoidettava
Urpilainen esitti, että sopeutustoimien aikataulua valtionvelan taittamiseksi pitäisi harkita. Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) jakoi Urpilaisen näkemyksen siitä, että täytyy pohtia, mikä on viisasta – myös 50–50-säännön osalta. Myös Katainen haluaa kuulla ekonomistien näkemykset asiasta.
Velkaantumisen taittamisesta kumpikaan ei ole valmis tinkimään. Eduskunnan avauskeskustelussa viime viikolla Katainen puhui vahvasti sopeutustoimien jaksottamisesta ja tinkasi oppositiolta näkemyksiä asiaan. Lauantaina Katainen painotti, että istuva hallitus tekee konkreettiset päätökset velkaantumisen taittamiseksi, mutta lait saattavat tulla voimaan vasta seuraavalla vaalikaudella.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tuomitsi sunnuntaina Sotshista käsin hallituksen aikeet jaksottaa sopeutustoimet ja testamentata ”joitain hommiaan” seuraavalle hallitukselle. Myös eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma näki jaksottamisessa demokratiaongelman lauantaina Ykkösaamussa ja kysyi, kuinka paljon tämä hallitus voi päättää seuraavien budjeteista.
On ymmärrettävää ja hyväksyttävää, että hallitus haluaa pohtia sopeutustoimien järkevyyttä ja kuunnella asiantuntijoita herkällä korvalla. Talouskasvu on ollut odotettuakin heikompaa, ja hallitus on tehnyt parhaansa haastavissa olosuhteissa, joissa pääministerin sanoin maali on liikkunut koko ajan kauemmaksi.
Rehellistä olisi kuitenkin myöntää, jos velkaantumista ei saada taittumaan tällä vaalikaudella. Näinhän asia tosiasiassa on, jos hallitus päätyy jaksottamaan sopeutustoimia. Velkasuhde ei silloin käänny laskuun istuvan hallituksen aikana.
Mahdollisimmat suuret menoleikkaukset
Silmänkääntötemppujen sijaan hallituksen kannattaisi pohtia, uskaltaako se luopua velkaantumisen taittamistavoitteesta. Velkatavoitetta höllätessään hallitus ottaa riskin luottoluokituksen laskusta. Parhaan luottoluokituksen säilyttäminen oli muuten sekin yksi hallitusohjelmaan kirjatuista tavoitteista.
Kataisen mukaan kolmen miljardin euron sopeutustoimet leikkaisivat talouskasvua lyhyellä aikavälillä karkeasti 0,75–1,5 prosenttiyksikköä. Kaikki myöntävät, että leikkauksilla on kielteinen vaikutus talouskasvuun lyhyellä tähtäimellä, mutta leikkauksia pitää tehdä myös pitkän tähtäimen kasvua ajatellen. Esimerkiksi Espanjassa ja Irlannissa on tehty isoja leikkauksia, ja talous on lähtenyt kasvuun.
Valtiovarainministeriö ennustaa ensi vuodelle 1,8 prosentin talouskasvua Suomeen. Näin ollen esimerkiksi Sixten Korkmanin mukaan ensi vuodelle sopii hyvin jonkinlainen kiristys. Hänen mielestään ensi vuoden budjettiin voisi sisällyttää puolet velan taittamiseen tarvittavasta sopeutuksesta.
Istuvan hallituksen kannattaisikin tehdä ensi vuonna niin suuret menoleikkaukset kuin mahdollista talouskasvua vaarantamatta ja jättää veronkorotukset sikseen. Loput jäljelle jäävästä sopeutustarpeesta hallitus voisi kuitata myymällä valtion omaisuutta, sillä muutoin valtio joutuu ottamaan erotuksen verran lisää velkaa. Esimerkiksi valtion alkoholiyhtiö Altian listautumiselle pörssiin voisi löytyä nyt kannatusta.
Pikaisten leikkausten tekemisen tarvetta puoltaa myös se, että kansalaiset ja yritykset elävät nyt jatkuvassa epävarmuudessa. Jos tiedettäisiin, että leikkaukset on tehty eikä verotusta lähitulevaisuudessa kiristetä, kuluttajien luottamus talouteen elpyisi ja yritykset uskaltaisivat investoida.
Eduskuntakeskustelussa viime viikolla kuulimme, että vasemmiston mielestä on tyhmää suunnitella uusia sopeutuksia keskellä matalasuhdannetta. Noususuhdanteen jouduttamiseksi ehdotettiin jopa elvytystä. Sille tielle ei pidä lähteä, ellei Kataisen hallitus halua jäädä historiaan hallituksena, joka mässäili irstaasti viimeisinä päivinään ja jätti sotkuisen pöydän seuraavan hallituksen siivottavaksi.
Kirjoittaja Suvi Hautanen on Verkkouutisten ja Nykypäivän politiikan toimittaja.