Elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk.) mukaan Talvivaaraa koskevat rahoitus- ja omistusjärjestelyt on kuitenkin tehtävä tämän kesän aikana, jotta louhinta kaivoksella päästään aloittamaan ennen syksyä ja siten edellytykset kaivostoiminnan jatkolle syntyisivät.
– Kaivostoiminnan kohtalo on Talvivaarassa jatkoajalla. Nyt on osoitettava, että liiketoiminta saadaan kannattavaksi ja toimivaksi kahdessa vuodessa liiketoimintasuunnitelman pohjalta, toteaa Rehn.
Hallitus esitti keskiviikkona lisätalousarvioesityksessään, että Suomen valtion kokonaan omistaman Terrafame Oy:n pääomittamiseen myönnettäisiin 112 miljoonaa euroa liittyen Talvivaaran kaivoksen omistus- ja rahoitusjärjestelyihin.
Lisätalousarvioesityksellä varaudutaan toissijaisesti myös kaivoksen mahdolliseen hallittuun sulkemiseen. Summasta kaksi miljoonaa euroa ehdotetaan varattavaksi kaivoksen vesien lisäpuhdistusmahdollisuuksien pilotointiin.
Aikataulusyistä valtion on varauduttava siihen, että Terrafamen on ainakin alkuvaiheessa sitouduttava mahdollisesti yksin uuden kaivosyhtiön pääomittamiseen ja että muut sijoittajat sitoutuisivat hankkeeseen vasta myöhemmin.
– Mikäli uusi kaivosyhtiö aloittaisi toimintansa ilman merkittävää yksityistä omistusta tai rahoitusta, valtion tavoitteena on aktiivisesti laajentaa uuden yhtiön omistus- ja rahoitusrakennetta kaupallisesti järkevin perustein, Rehn selittää.
– Valtion tukena kaivostoiminnan käynnistämisessä ja edelleen kehittämisessä olisi alusta lähtien operatiivinen kumppani. Audley Capital Advisorsilla on vahvaa osaamista kaivoksen toiminnan johtamiseksi ja kehittämiseksi, ja jatkamme Audleyn kanssa neuvotteluja operatiivisesta kumppanuudesta, Rehn jatkaa.
Työ- ja elinkeinoministeriö, Audley Capital Advisors sekä Talvivaaran kaivoksen konkurssipesä tiedottivat maaliskuussa Audleyn sopimasta ehdollisesta sopimuksesta Talvivaara Sotkamon liiketoiminnan ostamiseksi sen konkurssipesältä. Samassa yhteydessä Terrafame teki investointisopimuksen Audleyn kanssa.
Huolimatta ministeriön ja Audleyn ponnisteluista Talvivaara-järjestelyn loppuunsaattamiseksi sitovaa rahoitusta järjestelyyn ei ole saatu varmistettua.
Sulkeminen viimeinen vaihtoehto
Kaivostoiminnan jatkaminen kaupalliselta pohjalta Talvivaarassa edellyttää kuitenkin vielä useiden ehtojen täyttymistä. Yksi keskeinen edellytys on, että Vaasan hallinto-oikeus ei kiellä Nuasjärven purkuputkelle annetun luvan täytäntöönpanokelpoisuutta. Purkuputkea koskevasta luvasta on kuitenkin valitettu.
Jos edellytykset kaupalliselle ratkaisulle eivät toteutuisi, valtiolla ei ole mahdollisuutta turvata Talvivaaran kaivostoiminnan jatkumista. Lisätalousarvioesityksessä varaudutaan näin ollen myös siihen, että kaivos jouduttaisiin sulkemaan hallitusti valtion kustannuksella.
Olli Rehnin mukaan kaivoksen sulkeminen on viimesijainen vaihtoehto, johon kuitenkin joudutaan jo tässä vaiheessa varautumaan.
– Sulkemistoimet liittyisivät käytännössä kaivoksen ympäristöriskien hallintaan. Kaivoksen hallittu sulkeminen kestäisi useita vuosia ja aktiivisen sulkemisprosessin välittömät kustannukset olisivat arviolta noin 300 miljoonaa euroa.
Alueen malmiesiintymä on merkittävä, kaivosalueelle on investoitu yli miljardi euroa ja kaivoksen taloudellinen merkitys elinkaarensa aikana voidaan ministerin mukaan arvioida mittavaksi.
– Valtion kokonaisintressit huomioiden pidämme edelleen parhaimpana vaihtoehtona, että kaivostoimintaa saataisiin Talvivaarassa jatkettua, ja tähän myös aktiivisesti pyrimme, Rehn sanoo.