[rev_slider alias=”uusi-euro” mode=”header”][/rev_slider]Suomen hallitus linjasi kuukausi sitten, että se kannattaa EMU:n eli rahaliiton eli euron kehittämistä. Hallitus asetti reunaehtoja, joista tärkein on, että yhteisvastuuta ei lisätä.
Useita ehdotuksia euron kehittämiseksi on jo pöydällä, ja ne tarkentuvat, kunhan Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Angela Merkel pääsevät yhteisymmärrykseen siitä, mitä he haluavat. Verkkouutiset kokosi ehdotukset euron kehittämiseksi.
1 Euroopan pankkiunioni tarkoittaa toistaiseksi kahta asiaa: suuria euromaiden pankkeja valvotaan yhteisesti, ja jos jokin pankki kaatuu, EU:n kriisinhallintamekanismi pitää huolen, että veronmaksajille ja talouselämälle koituu mahdollisimman vähän haittaa.
Komissio on esittänyt, että EU:hun pitää perustaa yhteinen talletussuoja eli taata kaikki talletukset EU-tasolla. Suomen kanta on, että koska riskit ovat Etelä-EU:ssa suurempia kuin pohjoisessa, yhteistä talletussuojaa ei pidä perustaa ennen kuin riskejä tasataan. Monet EU-asiantuntijat arvioivat, että talletussuoja perustetaan ennemmin tai myöhemmin.
2 EU-komissio on ehdottanut pääomamarkkinaunionia, jotta start-up-yritysten olisi helpompi löytää rahoitusta yli EU-maiden rajojen. EU:n riskipääomamarkkinat ovat vain noin viidesosan Yhdysvaltain vastaavista.
EU-maat tukevat komission ehdotusta laajalti.
3 Eurobondit eli euroalueen yhteiset velkakirjat ovat kiistellyin ehdotus. Velkaa ottaisivat ja maksaisivat takaisin euromaat yhdessä, mikä tarkoittaisi yhteisvastuun lisääntymistä.
EU-komissio ei toukokuun lopun ehdotuksessa puhunut suoraan eurobondeista, vaan ”turvallisesta sijoituskohteesta”. Se muistutti, että yritykset tarvitsevat nollariskisiä kohteita, joissa ne säilyttävät rahaa.
Suomen valtiovarainministeriössä tulkitaan, että komissio tarkoitti eurobondeja. Moni muukin jäsenmaa suhtautuu ehdotukseen epäillen. Komissio jatkaa valmistelua.
4 Vuonna 2002 Suomen silloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) sanoi kollegoilleen Brysselissä, että euromaiden riskit eivät ole samansuuruiset. Toisiin valtioihin sisältyy suurempia riskejä kuin toisiin, hän totesi.
Niinistön esitys ei saanut vastakaikua. Päinvastoin, monien mielestä oli diplomaattisesti epähienoa väittää, että esimerkiksi Kreikan valtion lainoissa olisi suurempi riski kuin vaikkapa Saksan.
Kaikkia euromaita kohdellaan vielä nykysäännöksissäkin samanarvoisina. Säännökset ovat pysyneet ennallaan, vaikka eurokriisin aikana monen kriisimaan korot nousivat pilviin, kun taas esimerkiksi Saksan korot pysyivät matalalla.
EU:n pohjoiset jäsenmaat ajavat muutosta säännöksiin. Eteläiset maat ovat huolissaan ja pelkäävät vaikutuksia pankkisektoriin, koska niiden pankkien taseissa on runsaasti valtioiden velkakirjoja.
5 EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen yksi osa on niin sanottu eurooppalainen ohjausjakso. Se tarkoittaa, että kun EU-maat laativat kansallista budjettiaan, ne noudattavat komission ehdotuksia.
Prosessi on perin monimutkainen. Lisäksi on epävarmaa, ottavatko kansalliset hallitukset todella huomioon, mitä EU-komissio ajattelee, vai päättävätkö ne budjetista puhtaan kansallisesti.
Jäsenmaat haluavat yksinkertaistaa prosessia.
6 Toukokuussa 2010 EU-komissio, Euroopan keskuspankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF sopivat Kreikan pelastuspaketista. Etenkin Ranska koki nöyryyttävänä, että euromaat eivät pystyneet itse hoitamaan velkakriisiä vaan joutuivat turvautumaan IMF:n apuun. Saksaa puolestaan on ärsyttänyt, että EU-komissio ei vaatinut kriisimailta riittävän tiukkoja ohjelmia talouden korjaamiseksi.
Vastaisen varalle euromaat ovat perustaneet Euroopan vakausmekanismin (EVM). Sen avulla voidaan lainata ylivelkaantuneille maille 500 miljardia euroa.
Euroopan valuuttarahasto EMF korvaisi EVM:n. Muutos nykyiseen olisi, että päätösvaltaa siirrettäisiin pois EU-komissiolta. Toistaiseksi kukaan ei ole ehdottanut, että EMF saisi käyttöönsä enemmän rahaa kuin EVM. Suomi kannattaa EMF:n perustamista, kunhan jäsenmaat huolehtivat omista veloistaan.
EU-komissio tekee asiasta esityksen joulukuun kuudentena päivänä.
7 Ranska haluaa euroalueelle oman budjetin. Sitä Suomi vastustaa, mutta jos koko EU-budjettiin perustettaisiin oma osio euromaille, Suomi voisi kannattaa. Tosin EU-budjettia pitäisi ehkä kasvattaa, mihin jäsenmaat eivät suostu.
8 Emmanuel Macron on ehdottanut, että euroalueen budjetti rahoitettaisiin keräämällä yrityksiltä hiiliveroa ja asettamalla EU:n ulkopuoliselle tuonnille hiilitulleja. Ajatusta hidastaa se, että hiilipäästöjä rajoitetaan jo päästökaupalla ja että hiilitullit saattaisivat olla WTO:n kilpailusääntöjen vastaisia.
Neljä suurta euromaata on ehdottanut myös digitaaliveroa, mutta monet pienet jäsenmaat vastustavat sitä.
9 EU:n valtiovarainministeri kantaisi kahta hattua: hän toimisi sekä euroryhmän puheenjohtajana että EU-komission jäsenenä. Komissio esittänee tehtävän perustamista. Jäsenmaiden kannat jakautuvat, Suomi ei kannata.
10 Euroryhmä on epävirallinen elin, joten sillä ei ole varsinaista päätösvaltaa. Käytännössä siellä kuitenkin tehdään päätöksiä, mikä on herättänyt ajatuksen valvonnan lisäämisestä. Tämä tarkoittaisi, että EU-parlamentti osallistuisi päätöksentekoon.
Lähde: Valtiovarainministeriö, finanssineuvos Martti Salmi