Hallitus ilmoitti torstaina työllistämistoimista kertoessaan, että se aikoo muun muassa järjestää työttömille työnhakijoille haastatteluja kolmen kuukauden välein ensi vuoden alusta alkaen. Haastattelujen tarkoitus on tukea työnhakijaa työnhaussa. Samalla halutaan valvoa, että työnhakijat noudattavat työnhakusuunnitelmaa
– Minusta itseisarvo ei ole haastattelu, vaan se, että ihmisen työnhakusuunnitelma käydään lävitse ja mietitään seuraavia askeleita, sanoo osastopäällikkö Tuija Oivo työ- ja elinkeinoministeriöstä Taloussanomille.
Oivon mukaan valvontaa tarvitaan, koska työttömyysturvan saamisen ehtona on aktiivinen työnhaku. Esimerkiksi kuukausittain 600 ihmistä saa sanktioita siitä, että he ovat jättäneet tulematta TE-toimiston haastatteluun ilman pätevää syytä, hän kertoo.
Haastattelut tulevat olemaan valtava urakka. Työttömiä työnhakijoita oli heinäkuun lopussa Suomessa TE-toimistojen mukaan noin 378 000. Jos heistä jokaista haastateltaisiin kolmen kuukauden välein eli vuoden aikana neljä kertaa, pitäisi vuodessa järjestää yli 1 500 000 haastattelua.
TE-toimistoissa on tällä hetkellä 2 200 asiakaspalvelutyöntekijää. Oivo arvioi, että yksi työntekijä pystyisi tekemään päivässä kymmenkunta haastattelua. Osa haastatteluista onkin tarkoitus ulkoistaa yrityksille. Viranomaispäätöksiä, kuten sanktioiden määräämisiä, ei kuitenkaan voi siirtää yksityisille toimijoille.
– TEM ei kaavaile maksavansa yrityksille pelkästä haastattelujen järjestämisestä, vaan tulosperusteisesti sen mukaan, miten hyvin työnhakijat työllistyvät, Oivo kertoo.
TEM harkitsee ostavansa yrityksiltä myös palvelutarpeen arviointeja, joissa arvioitaisiin, tarvitseeko työnhakija esimerkiksi palkkatuettua työtä vai koulutusvaihtoehtoja. Tällöin tulosperusteinen maksumalli ei toimisi.
Jo tällä hetkellä sääntöjen mukaan työtöntä työnhakijaa haastatellaan säännöllisesti: ensimmäinen haastattelu pidetään viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi jäämisestä, seuraava haastattelu taas kolmen kuukauden kuluttua ja tämän jälkeen puolen vuoden välein.
Oivon mukaan ulkomailla tehtyjen tutkimusten mukaan tiheämmistä kasvokkain tehdyistä haastatteluista on ollut kiistattomasti hyötyä.