Kansainvälinen hinnanvertailusivusto kertoo bensiinin hinnan olevan Suomessa maailman kuudenneksi korkein. Muita listan kärjessä olevia eurooppalaisia maita ovat Hollanti, Norja ja Islanti.
– Kun suhteutetaan ostovoimaan ja Suomen nykyiseen hintatasoon, ei hinta itse asiassa ole mitenkään poikkeuksellinen, kertoo Tampereen yliopiston liikenne- ja kuljetusjärjestelmien professori Heikki Liimatainen Taloussanomille.
Liimataisen mukaan monen on vaiketa erottaa, mikä osuus viime vuosien nopeasta polttoaineen hinnannoususta on peräisin päästötavoitteista tai sekoitevelvoitteista, ja mikä taas öljyn maailmanmarkkinahinnan aikaansaamaa.
Pelkästään viimeisen vuoden aikana on 95-oktaanisen bensan hinta Suomessa noussut 40 sentillä. Professorin mukaan tämän viimeisimmän radikaalin hinnannousun taustalla on nimenomaan raakaöljyn nopeasti kohonnut hinta.
Lisäksi Suomessa polttoaineen hinnasta noin 60 prosenttia on veroja – valmisteveroa ja yleisen arvonlisäverokannan mukaista arvonlisäveroa.
– Polttoaineen verotus Suomessa on länsieurooppalaisella tasolla ja selvästi EU:n minimitason yläpuolella, toteaa Liimatainen.
Koska veroa maksetaan suhteessa hintaan, myös verojen absoluuttinen määrä nousee hintojen noustessa.
Myös kuljetusongelmat vaikuttavat hinnan huokeuteen. Tämä on näkynyt erityisesti pandemian aikana.
Yksi maailman jyrkimmistä bensiinin hintaeroista lienee Suomen ja Venäjän rajalla. Suomessa 95-oktaaninen bensa maksaakin yli kolminkertaisesti verrattuna itänaapuriin.
– Venäjällä on tietysti yksi etu, jota ei monilla mailla ole: oma öljyntuotanto, joka jo itsessään pitää hintaa alhaalla. Verotuksen suhteen on myös tehty tietoisia valintoja.
Miksi sitten Norjassa öljy ei ole halpaa, kun sitä siellä kuitenkin tuotetaan?
– Halutaan tukea kestävää liikennettä ja sen takia pitää polttoaineen verotus korkealla tasolla, Liimatainen vastaa.