Taloussanomien mukaan maaliskuun 13. päivästä 2020 alkaen Suomessa on kirjattu 23 rikosilmoitusta koronakaranteenin terveydensuojelurikkomuksesta. Viiden tutkinta on kesken, 13 tutkintaa on päätetty ja kolmesta poliisi on antanut kymmenen päiväsakon sakkovaatimuksen. Kaksi tutkintaa on keskeytetty.
– Terveydensuojelurikkomuksen tunnusmerkistö on koronakaranteenipäätöksen noudattamisen osalta hyvin suoraviivainen. Jos henkilö ei noudata päätöstä tai rikkoo päätöksen ehtoja esimerkiksi oleskelupaikan osalta, häntä on syytä epäillä rikoksesta, poliisitarkastaja Konsta Arvelin poliisihallituksesta sanoo IS:lle.
Karanteeneja on noudatettu huonosti, vaikka niiden noudattamatta jättäminen on rangaistava teko. Eräässä sakkoasiassa karanteenissa ollut asioi kauppakeskuksessa. Toisessa rikoksesta epäilty häipyi kotoaan ravintolaan.
– Kolmannessa sakkoasiassa ollaankin perimmäisten kysymysten äärellä. Epäilty oli saanut erään viikon tiistaina hallintopäätöksen, jolla hänet oli määrätty karanteeniin ja pysymään kotonaan. Kuitenkin jo saman viikon lauantaina hän oli saunonut taloyhtiön yleisessä saunassa, Arvelin toteaa.
Viimeisimmässä tapauksessa nuori aikuinen tuli Suomeen Britanniasta. Hän ei noudattanut karanteeniohjeita. THL:n mukaan tämä johti noin 30 tartuntaan ja satoihin altistumisiin ja karanteeneihin. Asiasta ei ole tehty ilmoitusta.
Terveydensuojelurikkomuksesta eli karanteenimääräysten rikkomisesta rangaistusasteikko on sakosta kolmeen kuukautta vankeutta. Tahallisesti toiseen tartutettu Covid 19 -sairaus arvioidaan lähtökohtaisesti pahoinpitelynä.
Jos olisi levittänyt tartuntaa ja vaarantanut muita ihmisiä tietoisesti, rangaistuksen saisi terveydenvaarantamisrikoksesta. Se on yleisvaarallinen rikos. Vakavasta hengen tai terveyden vaaran tuottamisesta voidaan rangaista neljästä kuukaudesta neljään vuoteen tai törkeänä eli suuren ihmismäärän altistaen 2–10 vuoden vankeusrangaistuksella.
Voisiko korvauksia vaatia yrittäjä, jonka liiketoiminta on kärsinyt tartuntaryppäästä, joka liittyy asiakkaan tahalliseen piittaamattomuuteen?
– Tämä on hankala kysymys, koska vahinko saattaa olla hyvinkin välillinen suhteessa alkuperäiseen moitittavaan tekoon. rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio sanoo Talsalle.