Taloussanomien mukaan kansaneläkkeet ja useat muut etuudet laskivat vuoden ensimmäisenä päivänä 0,4 prosenttia. Syynä etuuksien laskuun ei ole hallituksen leikkauspäätökset vaan vuosittain tehtävä indeksikorotus, joka tänä vuonna on negatiivinen.
Etuuksien saajien ostovoima hintojen noustessa on pyritty vuosikymmenten ajan turvaamaan siten, että kansaneläkkeiden ja työttömyystukien kaltaiset etuudet on sidottu yleistä hintatasoa seuraavaan indeksiin.
Menneenä vuonna 2015 hinnat kuitenkin poikkeuksellisesti laskivat. Tästä johtuu, että myös hintoja seuraava indeksi muuttui negatiiviseksi.
Hintatason muutoksia ei voi seurata ja laskea yhdellä oikealla tavalla. Tilastokeskuksen vakiintunut tapa on hyödykekorin hinnan laskeminen. Koriin kerätään palveluita ja tuotteita, joita suomalaiset keskimäärin tyypillisesti käyttävät.
Korissa ei siis ole tuotteita ja palveluita, joita pienituloiset suomalaiset tyypillisesti käyttävät. Korin sisältö määräytyy lähinnä työssäkäyvien suomalaisten kulutustottumusten mukaan.
Tästä seuraa, että pienituloisten kuluttamien tuotteiden ja palveluiden hintataso on eri kuin hyödykekoriin laskettavien tuotteiden ja palveluiden hintataso. Koriin on laskettu muun muassa lentolippujen ja elektroniikan hintoja, joiden hinnat ovat laskeneet jopa 30–40 prosenttia.
Kun hyödykekorin hinta laskee, laskee myös indeksikorotus. Työssäkäyville tämä on etu, kansaneläkkeen ja muiden etuuksien saajille tappio.
Hallitus tekee päätökset indeksinlaskuperiaatteista, joten välillisesti sillä on vaikutusvalta myös tapaan, jolla etuuksien suuruus lasketaan.