Vain 23 kuntaa käytti vuosina 2016-2018 myönnettyä omaishoidon lisärahoitusta omaishoidon palveluiden kehittämiseen, Taloussanomat kertoo.
Selvitys perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselyyn, jonka perusteella yhteensä 54 kuntaa ei käyttänyt omaishoitoon tarkoitettuja rahoja sosiaali- ja terveysministeriön tarkoittamalla tavalla tai niillä ei ollut vaikutusta.
Kaikkiaan 50 kuntaa ilmoitti, että lisämäärärahaa on hyödynnetty omaishoidon palvelujen kehittämisessä eri tavoin. Yhteensä 62 kuntaa ei antanut tietoa kyselyssä tai ilmoitti, että niillä ei ole asiasta tietoa.
Kysely lähetettiin yhteensä 189 kuntaan tai alueelle, ja vastauksia tuli 163. Kokonaan vastaamatta jätti 26 aluetta.
Määrärahojen lisääminen oli Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kärkihanke, jossa kunnille myönnettyjä omaishoidon määrärahoja lisättiin asteittain merkittävästi. Yhteensä kunnat saivat vuosina 2016–2018 valtion määrärahaa omaishoidon kehittämiseen yli 300 miljoonaa euroa.
THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa sanoo, että määrärahojen käyttöä on tärkeä selvittää, sillä varsinkin omaishoidon rahoissa kunnat käyttävät erittäin paljon omaa harkintaa.
– Omaishoidon tukeen ei ole sellaista subjektiivista oikeutta, kuten muihin sosiaalipalveluiksi miellettyihin asioihin on, Kehusmaa toteaa.