TalSa: Keskustan jarruttelu uhkaa vesittää perhevapaiden uudistuksen

Tutkijan mukaan järkevää perhevapaauudistusta ei voida tehdä ilman kotihoidontuen leikkausta.

Perhevapaauudistuksen kohtalo alkaneella vaalikaudella herättää kysymyksiä. Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen ilmaisi torstaina MTV:llä huolensa siitä, että sdp:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n hallituksessa ei ole haluja lisätä työnteon kannustimia perhevapaita uudistamalla.

Keskusteluun osallistunut Antti Kaikkonen (kesk.) vahvisti Vartiaisen väitteen siitä, että keskusta estää kotihoidontukeen puuttumisen.

– Se on ihan totta: Emme me halua romuttaa kotihoidontukea. Jotkut muut sen haluaisivat romuttaa, Kaikkonen sanoi.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen kommentoi Taloussanomille, että perhevapaauudistus ilman kotihoidontukea vesittäisi ison osan uudistuksesta.

– Mitään järkevää perhevapaauudistusta ei voida tehdä, jos tukea ei lähdetä leikkaamaan, Tuomas Kosonen sanoo.

Hänen mukaansa uudistukselle voisi torsonakin asettaa muita tavoitteita, kuten sen että vanhempainraha jakaantuu tasaisemmin äideille ja isille. Isien vanhempainrahan käytön lisäys korjaisi Kososen mukaan näin sukupuolivääristymää, mutta ei isointa ja varsinaista ongelmaa.

Lasten kotona hoitaminen vähentää pidentyessään naisten työelämään osallistumista. Kotihoidon tuen saajista isien osuus on noin seitsemän prosenttia.

Poimintoja videosisällöistämme

Tärkein vaikutus kotihoidon tuen leikkaamisesta olisi Kososen mukaan ryhmälle itselleen koituva hyöty, joka näkyisi naisten työmarkkina-asemassa sekä palkka- ja eläketuloissa.

Kelan tuore tutkimus vahvistaa, että kotihoidon tukeminen myöhentää äitien työhön siirtymistä. Se vähentää myös lasten osallistumista varhaiskasvatukseen.

– Tämä on hyvin poikkeuksellinen instituutio Pohjoismaissa ja maailmalla, Kosonen sanoo.

Hän katsoo, että heikon työmarkkina-aseman ryhmissä näkyy kotihoidon tuen käyttöä eräällä tapaa muiden sosiaalitukien ”vähemmän byrokraattisena” vaihtoehtona.

Kososen ja VATT:n tutkimusprofessorin Kristiina Huttusen tutkimuksessa on selvitetty kotihoidon tuen vaikutusta lapsiin. Heihin pidemmät kotihoitojaksot vaikuttivat siten, että ne lisäsivät todennäköisyyttä saada huonompi tulos neuvolan Lene-testissä, eli neurologisen kehityksen arvioinnissa.

Vaikutuksia lasten kouluarvosanoihin tai koulutusvalintoihin pidemmällä aikavälillä ei sen sijaan löydetty.

Mainos