Isännöintiliiton mukaan tulevasta putkiremontista pitää keskustella taloyhtiössä hyvissä ajoin. Avoin ja ennakoiva viestintä osakkaille on tärkeää, jotta jokaisella on mahdollisuus varautua remontin kustannuksiin omassa taloudessaan.
Putkiremontti on taloyhtiön suurimpia ja kalleimpia korjaushankkeita. Isännöintiliiton vuoden 2026 Putkiremonttibarometrin mukaan perinteisen putkiremontin mediaanikustannus oli koko maassa 890 euroa asuinneliöltä ja pääkaupunkiseudulla 1 000 euroa asuinneliöltä. Tyypillisesti putkiremontti rahoitetaan taloyhtiölainalla.
– Putkiremontti ei saa tulla osakkaille yllätyksenä. Taloyhtiön hallituksen ja isännöinnin tehtävä on huolehtia siitä, että tulevista korjaustarpeista viestitään ajoissa ja ymmärrettävästi. Kun remontista keskustellaan riittävän varhain, myös taloudelliseen varautumiseen jää aikaa, sanoo Isännöintiliiton vt. toimitusjohtaja Marianne Falck-Hvilstafeldt tiedotteessa.
Isännöintiliitto korostaa, että hyvin hoidettu taloyhtiö ei ole sama asia kuin mahdollisimman halvalla hoidettu taloyhtiö. Taloyhtiön rakennusta pitää hoitaa suunnitelmallisesti, eikä asumisen kustannuksia kannata painaa väkisin mahdollisimman alas välttämättömien korjausten kustannuksella.
Jos vastikkeita pidetään vuodesta toiseen keinotekoisesti matalina, taloyhtiö voi näyttää hetken edulliselta. Samalla se voi kuitenkin kasvattaa korjausvelkaa, heikentää asumisen laatua ja vaikeuttaa tulevien remonttien rahoitusta.
– Taloyhtiöissä tarvitaan korjaamisen kulttuuria. Se tarkoittaa sitä, että korjaukset ymmärretään normaaliksi osaksi rakennuksen elinkaarta. Taloyhtiössä ei voi ajatella vain tämän vuoden vastiketasoa, vaan pitää katsoa myös sitä, missä kunnossa rakennus on viiden, kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä, Falck-Hvilstafeldt toteaa.
Vältä korjausten kasautumista
Taloyhtiön kannattaa välttää tilannetta, jossa useita isoja korjauksia joudutaan tekemään samanaikaisesti siksi, että aiempia remontteja on lykätty. Jos esimerkiksi putkiremontin lisäksi samaan aikaan tulevat eteen julkisivu-, katto- ja ikkunakorjaukset, kokonaisuudesta voi tulla taloyhtiölle ja osakkaille hyvin raskas.
Silloin myös rahoituksen saaminen voi vaikeutua.
– Pankin voi olla hankala rahoittaa äkillistä ja erittäin suurta remonttikokonaisuutta, jos taloyhtiössä on jätetty korjauksia pitkään tekemättä, Falck-Hvilstafeldt sanoo.
Huolellinen kunnossapitotarveselvitys tai pitkän tähtäimen suunnitelma eli PTS auttaa taloyhtiötä varautumaan tuleviin korjaustarpeisiin. Se antaa hallitukselle, isännöinnille ja osakkaille yhteisen näkymän siihen, mitä rakennuksessa pitää korjata ja milloin.
– Taloyhtiön hallituksen kannattaa kysyä joka vuosi kaksi kysymystä: mitä rakennukselle pitää tehdä seuraavaksi, ja mitä tapahtuu, jos emme tee sitä ajoissa, Falck-Hvilstafeldt sanoo.
Isännöintiliitto muistuttaa, että suunnitelmallinen korjaaminen on sekä taloudellisesti että asumisen arjen kannalta järkevää. Kun korjaustarpeet tunnistetaan ajoissa, remontit voidaan aikatauluttaa hallitusti, osakkaat voivat varautua kustannuksiin ja taloyhtiön arvoa voidaan ylläpitää pitkäjänteisesti.
Rakennuksen kuntoa on hyvä selvittää teknisen asiantuntijan toimesta rakennuksen kunnon arvioimiseen sekä korjaustarpeiden kartoittamiseen ja niiden kiireellisyysjärjestyksen laatimiseen.