Verkkouutiset

Talousviisaat: Jaksottaminen edellyttää rakennepaketin toteuttamista

Talouspolitiikan asiantuntijaryhmä arvioi, että kolmen miljardin sopeutustoimet voidaan jaksottaa, jos hallitus toimeenpanee rakennepoliittisen ohjelman määrätietoisesti ja etupainotteisesti.

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) johtama talousneuvosto tilasi valtiosihteeri Martti Hetemäen johtamalta asiantuntijaryhmältä arvion finanssipolitiikan mitoittamisesta ja sopeuttamisesta maaliskuun kehysriihtä varten.

Asiantuntijaryhmä katsoo, että noin kolmen miljardin sopeutustoimet toteutettuna yhden vuoden aikana jo aiemmin päätettyjen miljardin euron säästöjen lisäksi kiristäisivät liikaa finanssipolitiikkaa tilanteessa, jossa talous on vielä toipumassa taantumasta.

Tämä puoltaa asiantuntijoiden mielestä sopeutustoimien jaksottamista useammalle vuodelle.

– Sopeutuksen jaksotus on ok edellyttäen, että sopeutustoimet ovat ennalta määrättyjä ja päätettyjä ja että rakennepaketti toteutetaan sovitusti, Hetemäki sanoi asiantuntijaryhmän arvion julkistustilaisuudessa.

Sopeutustoimet pitää asiantuntijoiden mielestä valita niin, että haittavaikutukset pitkän tähtäimen kasvuun ovat mahdollisimman vähäiset. Lisäksi menoja vähentävien ja tuloja lisäävien sopeutustoimien on oltava luonteeltaan pysyviä.

Asiantuntijat esittävät, että sopeutustoimet voitaisiin jaksottaa siten, että yksi miljardi toteutetaan vuoden 2015 loppuun mennessä, toinen miljardi vuonna 2016 ja kolmas miljardi vuonna 2017. Sopeutustoimista pitää kuitenkin päättää maaliskuun kehysriihessä ja antaa lakiesitykset eduskunnalle niin, että niistä ehditään päättää kuluvan vaalikauden aikana. Tämä tarkoittaisi, että lakiesitykset pitää antaa viimeistään syksyllä.

Asiatuntijaryhmän arvio perustuu olettamukseen, että talous kasvaa keskimäärin noin 1,5 prosenttia vuodessa. Näin kolmen miljardin euron suuruinen sopeutus riittäisi taittamaan valtion velkasuhteen ja supistamaan valtiontalouden alijäämän noin prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon.

Sopeutus yritetään tehdä työttömyyttä alentamalla

Parasta säästämistä Hetemäen mukaan on työttömyyden alentaminen: se lisää verotuloja ja vähentää julkisia menoja.

Laskettaessa kolmen miljardin sopeutustarvetta ei ole otettu huomioon rakennepoliittiseen ohjelmaan sisältyviä toimia rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi. Siltä osin kuin toimet ovat luotettavasti arvioitavissa ja työttömyys alenee, vaikutukset voidaan asiantuntijaryhmän mielestä laskea osaksi sopeutusta. Hetemäen mukaan toimenpidepaketin, jolla rakenteellista työttömyyttä alennetaan, valmistelu on edennyt hyvin.

Asiantuntijaryhmä ei ottanut kantaa 50–50-sääntöön, eli siihen, pitäisikö menoleikkauksia ja veronkorotuksia tehdä yhtä paljon.

– Siltä osin kuin sopeutusta tehdään työttömyyttä alentamalla, tähän kysymykseen ei jouduta ottamaan kantaa, Hetemäki huomautti.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja Juhana Vartiainen puolestaan kertoi tiedotustilaisuudessa, ettei ryhmä ole ehtinyt keskustella erilaisista sopeutuskeinoista.

– Emme me edes tiedä, olemmeko me eri mieltä, Vartiainen sanoi.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Vesa Vihriälä sanoi, että hänen kantansa on se, että kasvua on aika vaikea saada aikaiseksi, jos painopiste on merkittävästi veroissa. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas sanoi puolestaan kunnioittavansa hallitusohjelmaan kirjattua 50–50-periaatetta.

Eläke- ja sote-uudistuksen toteutuminen kriittistä

Asiantuntijaryhmän jaksottamisnäkemys nojaa siihen, että hallituksen rakennepoliittinen ohjelma toteutuu.

– Siltä osin kuin rakenneohjelman tavoitteet pettävät, ne täytyy hoitaa jollakin muulla tavoin. Suuri riski on, että ne muodostuvat sekä taloudellisilta että sosiaalisilta kustannuksiltaan korkeammiksi kuin rakennepoliittisessa ohjelmassa hahmoteltu kokonaisuus, sanoi valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Jukka Pekkarinen.

Hänen mukaansa rakennepoliittisten päätösten tekemiseen ei ole aikaa enempää kuin korkeintaan seuraava vaalikausi.

Asiantuntijaryhmä toteaa, että rakennepaketin tavoitteiden toteutumisen kannalta kriittistä on, että työmarkkinajärjestöt neuvottelevat ratkaisun eläkeuudistukseksi syksyyn 2014 mennessä ja että uudistukseen liittyvät lakiesitykset annetaan eduskunnalle heti vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen. Lisäksi uudistuksen on tultava voimaan viimeistään vuoden 2017 alusta.

Rakennepaketin tavoitteiden toteutumisen kannalta kriittistä on myös, että sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus johtaa tehokkaaseen palvelurakenteeseen, jota kuntarakenneuudistus tukee, ja tarvittavasta lainsäädännöstä päätetään kuluvalla vaalikaudella.

– Tilanne on sillä tavalla heikko, että toistaiseksi, mitä on ollut pöydällä, ei asiantuntijoiden mielestä mitenkään riitä näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Se ei tuo merkittävää muutosta sosiaali- ja terveyspalveluiden tehokkuuteen. Tämä asia pitäisi ottaa uudelleen piirustuspöydälle, sanoi Vesa Vihriälä.

Lisäksi kuntatalous on saatettava tasapainoon vähentämällä kuntien tehtäviä ja velvoitteita sovitun mittaluokan mukaisesti ja kuntien omin toimin sekä ylläpidettävä tasapaino uuden kuntatalouden rahoituskehyksen avulla.

Talousviisaat kaipasivat opposition tukea

Talousasiantuntijat kaipaisivat opposition tukea kestävyysvajeen umpeen kuromiselle ja sopeutustavoitteelle. Hetemäen mukaan pitää erottaa toisistaan vuosittain budjetissa tehtävät päätökset, joita istuva hallitus ei tee seuraavan puolesta, ja esimerkiksi sote-uudistus ja rakennepoliittinen ohjelma, joilla on pidemmän tähtäimen vaikutuksia.

– Oppositio sinänsä voi olla tukematta lainsäädäntöhankkeita, jotka hallitus vie eduskuntaan, mutta oppositio voi tukea tavoitteita, esimerkiksi julkisen talouden osalta, Hetemäki selitti.

Hänen mielestään tällainen perälauta tai lukko lisäisi Suomen uskottavuutta.

Uusimmat
MAINOS