Maan hallitus on varautunut mahdollisesti tekemään maaliskuun kehysriihessä valtion budjettiin jopa kolmen miljardin euron lisäsäästöt. Niillä saataisiin velkasuhde laskuun vaalikauden loppuun mennessä hallitusohjelman mukaisesti.
Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Markus Lahtinen uskoo, että lisäsäästöt tehdään jaksottaen. Hänen mukaansa kolmen miljardin euron lisäsäästöjä ei pidä siirtää kokonaan ensi vuodelle. Sopeutustason pitää perustua reaalitalouden tilanteeseen.
– Jos talous kasvaa realismin rajoissa hyvin positiivisesti, finanssipolitiikka pitäisi hallituksen lupauksen (valtionvelan bkt-osuus kääntyy laskuun vaalikauden loppuun mennessä).
– Se tarkoittaisi noin miljardin euron sopeutustoimia ensi vuonna. Jos talous kasvaa noin 2,5 prosenttia tänä ja ensi vuonna ja me teemme noin miljardin euron sopeutukset, pääsemme aika lähelle tavoitetta, jossa velan bkt-osuus ei kasva.
Jos talouden kehitys on heikompaa, lupauksesta voitaisiin tarpeen vaatiessa tinkiä. Lahtisen mukaan hallituksen on kuitenkin tehtävä jotakin. Päätösten tekemättä jättäminen olisi huono asia.
– Se osoittaisi erittäin huonoa toimintakykyä.
Lahtisen mielestä hallituksen ei myöskään pitäisi pitää 50–50-tavoitteesta kiinni, koska iso osa menosäästöistä on kohdistunut kuntien valtionosuuksiin. Siten kuntatasolla on korotettu veroja. Hallitusohjelman mukaisesti puolet säästöistä kerätään menojen leikkauksilla ja puolet verojen korotuksilla.
– Luopuisin tavoitteesta. Kokonaisuus on ollut veroja korottava. Hakisin enemmän niitä vaikeita menoleikkauksia ja vähemmän veronkorotuksia.
– Myöskään menoleikkauksien pääluokka ei saisi olla kuntien valtionosuuksien leikkaaminen.
”Luottamus ansaittava”
OECD:n pääsihteeri Angela Gurria puhui keskiviikkona OECD:n Suomea koskevan talouskatsauksen julkistamistilaisuudessa valtiovarainministeriön tiloissa. Gurrian mielestä Suomella on aikaa ja tilaa antaa alijäämän kasvaa tietyn aikaa, koska luottoluokittajat ja markkinat luottavat Suomen hallituksen, työmarkkinaosapuolten ja elinkeinoelämän yhdessä sopimiin vakauttamistoimiin.
Lahtinen on Gurrian kanssa samaa mieltä, jos luottoluokittajat ja markkinat luottavat hallituksen, työmarkkinaosapuolten ja elinkeinoelämän yhdessä sopimiin vakauttamistoimiin.
– On muistettava, että luottamus pitää ansaita. Sinä olet juuri niin luotettava kuin viimeinen päätöksesi oli. Näin oli varmasti eilen ja näin on myös tänään, mutta pitää toimia niin, että luottamusta on myös huomenna, Lahtinen sanoo Verkkouutisille.
Lahtisen mielestä hallituksen viime vuoden lopulla lanseeraamassa rakennepoliittisessa ohjelmassa oli paljon hyviä elementtejä.
– Jos alijäämätavoitteista tingitään, sen rinnalle on annettava erittäin uskottava selvitys siitä, miten tämän rakennepoliittisen ohjelman valmistelu on edennyt. Myös tämän hallituksen on tehtävä poliittisia päätöksiä, jotka auttavat rakennepoliittisen ohjelman muuttumista lihaksi ja vereksi.
– Jos ei pystytä siihen (rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano), sitten lyhyen aikavälin finanssipolitiikan on oltava paljon tiukempaa.
Lahtinen korostaa, että suhdanneluontoisten alijäämien ylläpitämisen pituus riippuu siitä, kuinka hyvin hallitus hoitaa rakenteellista alijäämää.