Helsingin Sanomien haastattelemat asiantuntijat näkevät ongelmia hallituksen suunnitelmissa lisätä Ara-rakentamista. Hallitusohjelmassa on linjattu, että Arava-rahoituksella pyritään tuottamaan vuosittain 10 000 uutta asuntoa, joista puolet tulisi Helsingin seudulle.
Ara-rakentamisella tarkoitetaan sosiaalista asunnontuotantoa, johon rakentaja saa valtion tukemaa rahoitusta. Asunnot ovat asujilleen markkinahintaa huokeampia. Asunnon saadakseen on täytettävä kriteerit tuetun asunnon tarpeesta.
Lisäämällä Ara-rakentamista hallitus haluaa edistää asuntomarkkinoiden toimintaa ja tarjota mahdollisuuden kasvukeskuksissa asumiseen myös pienituloisille. HS:n haastattelemat asiantuntijat kuitenkin sanovat, että Ara-rakentaminen saattaa yleisellä tasolla jopa nostaa asumisen kustannuksia.
– Yleinen väärinymmärrys on, että Ara-rakentaminen kasvattaisi asuntokannan kokonaismäärää, sanoo Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen apulaisprofessori Tuukka Saarimaa.
– Kaikille pienituloisille ei näitä tuettuja asuntoja riitä. Jos muut haluavat asua samalla halutulla asuinalueella, maksavat he vielä enemmän omasta markkinahintaisesta asunnostaan, Saarimaa sanoo.
Ongelmia Ara-asuntojen lisäämisessä näkee myös Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus. Hänen muistuttaa, että asuntoon sidottu tuki ei kannusta muuttamaan työn perässä.
– Jos sinulla on Tampereella hyvällä paikalla Ara-asunto, et luultavasti ole kovin halukas muuttamaan työn perässä Turkuun kalliimpaan asuntoon, Brotherus sanoo.
Toisaalta asujan tulojen muuttuessa pienituloisten tukemiseen tarkoitetun järjestelmän hyöty saattaa kohdistua jopa hyvätuloisille.
– Asumistuki on ehkä mainettaan parempi, koska se keskittyy pienituloisille. Ara-asunnosta sen sijaan ei tarvitse muuttaa pois, vaikka olisi tehnyt kovapalkkaisia töitä jo useita vuosia, Brotherus sanoo.