– Poliittisesta keskustelusta on unohtunut, että Suomi on vasta tämän vuoden alkupuolella saavuttamassa sen BKT-tason, joka meillä oli kymmenen vuotta sitten. Ei meillä ole sen enempää jakovaraa kuin silloinkaan, pitkän linjan talousasiantuntija Johnny Åkerholm toteaa Verkkouutisille.
Åkerholm on työskennellyt viime vuosikymmenien aikana muun muassa valtiovarainministeriön alivaltiosihteerinä, Suomen Pankissa sekä Euroopan unionin talous- ja rahoituskomitean puheenjohtajana.
Alivaltiosihteerinä hän työskenteli Paavo Lipposen hallituskausilla, jolloin Sauli Niinistö toimi valtiovarainministerinä. Åkerholm toimii tällä hetkellä Vaasan yliopiston hallituksen puheenjohtajana.
Hän jatkaa karujen talousfaktojen listaamista.
– Viimeisen kahdeksan vuoden aikana reaalipalkat kasvoivat inflaation huomioiden noin kahdeksan prosenttia. Työn tuottavuus ei kuitenkaan kasvanut lainkaan. Palkansaajat saivat siis sellaista reaalista nousua, jolla ei ollut mitään vastinetta talouden kehityksessä.
Kilpailukykysopimuksen puitteissa ongelma saatiin korjattua ainakin osittain.
– On totta, että talous kasvaa tällä hetkellä. Kun kehitystä tarkastelee hieman pidemmällä perspektiivillä käy selväksi, että mitään jakovaraa ei ole.
Åkerholmin mukaan talouden makroluvut kertovat toki vain kokonaistilanteesta, eli eri sektoreiden ja työntekijäryhmien välillä voi olla eroja työn tuottavuudessa.
Talouden elpymisen takana on pitkälti vuosia jatkunut rahapoliittinen elvytys, johon liittyvät omat riskinsä. Varallisuuden lisäksi velkaantuneisuus on lisääntynyt sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.
– Meiltä jää myös usein huomaamatta, että kotitalouksien kulutusta on elvytetty niin, että niiden velka on kasvanut 50 miljardilla eurolla.
Julkisen sektorin osalta tämänhetkinen rahoitustilanteen vahvistuminen on täysin suhdanneluonteista. Jos suhdanneluvut unohdetaan, niin julkisen sektorin tasapaino pikemminkin heikkenee seuraavien vuosien aikana.
Suomea uhkaa valtava demografinen muutos
– Bruttokansantuote on siis nyt samalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten, mutta samana aikajaksona työikäisten eli 25–64-vuotiaiden lukumäärä on pudonnut yli 60 000:lla. Muu väestö on kasvanut lähes 300 000 hengellä, Åkerholm toteaa.
Sama trendi jatkuu Tilastokeskuksen ennusteissa vuoteen 2030 asti, johon mennessä Suomessa on 50 000 työikäistä vähemmän. Työelämän ulkopuolella oleva väestö kasvaa entisestään, noin 250 000 hengellä.
– Talouden kasvumahdollisuudet ovat jatkossa rajatummat, vaikka saisimmekin ihmiset töihin. Entistä suurempi osuus tuotannosta menee niiden hyväksi, jotka ovat työikäisen väestön ulkopuolella.
Uhkaavan tilanteen voi Åkerholmin mukaan ratkaista vain työn tuottavuuden kasvattamisella.
Suomalaisten yritysten tulisi tuottaa sellaisia palveluita ja tuotteita, joiden jalostusarvo on korkea eli joita voitaisiin myydä kalliilla.
– Meiltä on löydyttävä rohkeutta talouden rakenteiden uudistamiseen sekä digitalisaation ja globalisaation hyödyntämiseen. Talouteen tarvitaan joustavuutta, riskinottoa ja laadukasta koulutusta.
Politiikan ongelmana on usein keskustelun lyhytnäköisyys.
– Eduskunnassa väitellään siitä, muuttuuko jonkun tulotaso kahdella eurolla suuntaan tai toiseen. Ei meidän pitäisi käyttää jumalattomasti aikaa tällaiseen keskusteluun, Åkerholm toteaa.
– Keskustelemme asioista, jotka ovat desimaalipilkun oikealla puolella, kun kaikki muutokset tapahtuvat tällä hetkellä desimaalipilkun vasemmalla puolella.
Åkerholm viittaa Kanadan pääministerin Justin Trudeaun puheeseen Davosin taloufoorumilla. Trudeaun mukaan rakenteet muuttuvat tällä hetkellä nopeammin kuin koskaan aiemmin, ja tahti vain kiihtyy.
– Maailma muuttuu nopeasti Suomen ympärillä, eikä nyt ole aikaa haikailla menneisyyttä, Åkerholm painottaa.