Keskiviikkona julki tulleista verotiedoista kävi ilmi, että Suomen suurimmat veronmaksajat ovat olleet peliyhtiö Supercellin perustajia. Pelialan startup-yrityksistä on noussut Suomessa useampia menestystarinoita. Helsingin Sanomissa Supercell-miljonäärit tituleerattiin ”iloisiksi veronmaksajiksi”.
Verkkouutiset kysyi Aalto-yliopiston rahoituksen professorilta Vesa Puttoselta, onko nykyisessä yritysverojärjestelmässä tekijöitä, jotka olisivat esteenä uusille menestystarinoille. Puttosen viesti on selvä:
– Meidän pitäisi lopettaa valittaminen ja nykyisen verojärjestelmän syyttäminen kasvuhaluttomuudesta. Se on ihan hyvä järjestelmä.
Viimeksi yritysverojärjestelmästä keskusteltiin keväällä. Silloin valtiovarainministeriön ylijohtaja Terhi Järvikareen johtama työryhmä esitti muutoksia listaamattomien yritysten osinkoverotukseen. Muutokset olisivat kiristäneet useimpien yrittäjien verotusta, mutta toisaalta keventäneet suurten osinkojen verotusta.
Tuolloin valtiovarainministeri Petteri Orpo totesi, ettei vie työryhmän esityksiä eteenpäin. Syyskuussa Orpo totesi Keskuskauppakamarin Suuressa veropäivässä, ettei ”hallitus aio kiristää osinkoverotusta”.
Verotus ei estä yritysten kasvua
Vesa Puttosen mielestä yksi tärkeimmistä hyvän verotuksen piirteistä on ennakoitavuus. Muutoksiin pitäisi hänen mielestään ryhtyä vain, jos nykyisessä järjestelmässä tai verotuksen tasossa olisi jotain perusteellisesti väärin.
– Näin ei ole, Puttonen toteaa ja sanoo, että siksi muutoksia ei myöskään pitäisi tehdä.
Vuodesta 2014 lähtien alle 150 000 euron osingoista maksetaan 7,5-8,5 prosenttia veroa silloin, kun osingot ovat alle kahdeksan prosenttia yrityksen nettovarallisuudesta. Yli 150 000 euron osingoista maksetaan veroa 25,5-28,9 prosenttia. Jos taas kahdeksan prosentin raja ylittii, veroa maksetaan 75-prosenttisesti ansiotulona, jolloin verotaso riippuu muista ansiotuloista ja niiden suuruudesta.
Puttosen mukaan ei pitäisi olla yllätys, että moni yrittäjä päätyy nykyjärjestelmässä nostamaan osinkoina juuri 150 000 euroa.
Hän kuitenkin huomauttaa, että nykyiseen käytäntöön on jo totuttu muutaman vuoden ajan, ja hänen mukaansa se vaikuttaa toimivan riittävän hyvin.
– Yritys, joka valittaa verotuksen estävän kasvun ei kasvaisi muutenkaan, Vesa Puttonen toteaa.
Hän muistuttaa, että yhteisöveron nykyinen 20 prosentin taso on kansainvälisessä vertailussa kilpailukykyinen ja kannustaa kasvuun.
– Verotus ei estä minkään yrityksen kasvua, Puttonen sanoo.
Hän muistuttaa, että aloitteleva yritys ei käytä verotukseen paljon energiaa. Startup-yritys tekee tyypillisesti useita vuosia tappiota.
Ainoa asia, joka voi aiheuttaa ongelmia, on Puttosen muakan pääomarahastojen verokohtelu.
Yritysten listautumiskynnystä voisi laskea, jos listaamattomien ja listattujen yritysten verotus olisi samanlainen.
– Siihen päästäisiin ottamalla listaamattomien nykyinen käytäntö käyttöön myös listatuissa yrityksissä.
Siihen Puttonen ei usko.
Yhtenäiseen käytäntöön päästäisiin myös lopettamalla huojennettu osinkojen verotus kokonaan. Se taas ei olisi kannattavaa, koska verohuojennus on keskeinen asia, joka innostaa Suomessa yritysten perustamiseen.
– Meidän pitäisi päättää, että järjestelmä pysyy nykyisellään, ja energia jatkossa käytetään johonkin tärkeämpään asiaan kuin verotuksesta valittamiseen, Puttonen kiteyttää.