Useilla EU:n mailla on vaikeuksia pysyä niille asetetuissa tavoitteissa. Maat haluaisivat joustoja tavoitteisiin.
Talouskuripolitiikka joutui vastatuuleen myös Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kokouksessa Washingtonissa viikonloppuna.
Talouskurikeskustelu johti IMF:n kokouksessa syyttelyyn, kun 188 järjestön jäsenvaltiota keskustelivat uusista velkatavoitteista. Uudessa asetelmassa IMF ja Yhdysvallat ovat pehmeän linjan kannattajia, ja vastassa ovat Saksan, Suomen ja Iso-Britannian taloushaukat.
IMF toivoisi, että talouden sopeuttaminen ei olisi liian nopeaa, jotta se ei söisi kasvun eväitä. Tiukimmat talouskuria vastustavat puheenvuorot kuultiin Ranskan valtiovarainministeri Pierre Moscovicilta. Hän totesi, että ihmiset eivät enää kestä talouskuria.
Tiukan linjan Saksa ja Suomi
Tiukinta talouskuria puolustavaa linjaa edusti totuttuun tapaan Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble.
Suomen ja Saksan edustaman tiukan talouskuripolitiikan kannattajana pysyy edelleen myös Iso-Britannia huolimatta luottoluokittaja Fitchin päätöksestä alentaa maan luottoluokitusta. Valtiovarainministeri George Osborne torjui IMF:n toiveet talouspolitiikan höllentämisestä.
Alkankomaiden valtiovarainministeri ja euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem kiisti, että Eurooppa olisi jumiutunut talouskuriin. Hän huomautti, että Euroopassa sopeutetaan alijäämien kaventamisen nopeutta ja esimerkiksi Portugalin suhteen mietitään talouden sopeuttamisen aikataulujen uudelleenarviointia.
Akateeminen kiista
Akateeminen talouskurikeskustelukin on kuumentunut, kun Massachusetts Amherst -yliopiston tohtoriopiskelija Thomas Henderson yhdessä professoreiden Michael Ash ja Robert Pollinin kyseenalaistivat tuoreessa tutkimuksessaan Harvardin professoreiden Kenneth Rogoffin ja Carmen Reinhartin kuuluisan valtionvelkaa ja talouskasvua käsittelevän tutkimuksen menetelmät. Hendersonin, Ashin ja Pollinin mukaan Rogoff ja Reinhart ovat tehneet tutkimuksessaan menetelmällisiä virheitä.
Rogoffin ja Reinhartin laskelmien mukaan talouskasvu supistuu 0,1 prosentilla, kun valtion velkasuhde ylittää 90 prosenttia. Kyseistä tutkimusta on siteerattu toistuvasti perusteluna menokurille.
Henderson, Ash ja Pollin tulivat saman datan perusteella tulokseen, että talouskasvu on keskimäärin 2,2 prosenttia yli 90 prosentin velkasuhteella. Silti, hekin havaitsivat, että kasvu on prosenttiyksikön heikompaa kuin matalamman velkasuhteen mailla.
Talouskurin vastustajat ovat kuitenkin halunneet tulkita uuden tutkimuksen siten, ettei korkeasta velkasuhteesta olisi haittaa.
Akateeminen vääntö on lisännyt bensaa liekkeihin poliittisessa keskustelussa, jonka pääkiistakumppaneiksi ovat profiloituneet taloustieteen nobelisti Paul Krugman ja talouskomissaari Olli Rehn.