Helsingin yliopistossa valtatutkimusta tekevän dosentti Anu Kantolan mukaan nykyajan vallankäyttäjät ovat kehittäneet matalia vallan tyylejä, joilla saavat tasa-arvoon uskovat ihmiset seuraamaan johtajiaan.
Kantola kuvaa tuoreessa teoksessaan Matala valta, kuinka vallankäyttö on madaltunut sotien jälkeisenä aikana. Erityisesti talouselämän johtajat ja konsultit ovat onnistuneet luomaan vallankumouksellisen tyylin, jonka avulla he ovat astuneet yhteiskuntien johtajistoon. Samalla politiikka on menettänyt asemiaan yhteiskunnissa.
Yritysjohtajien tyyli alkoi kehittyä 1970-luvulta, jolloin yritysjohtajat alkoivat haastaa vallitsevia yhteiskunnan rakenteita ja esiintyivät innostuneesti ja intohimoisesti pannen likoon oman persoonansa. Poliittisen vallan tyyli Suomessa on edelleen usein byrokraattista: poliitikot korostavat järjestelmiä ja järkevyyttä ja varovat irtiottoja.
Valtaa käytettävä mieluummin kutsumalla kuin käskemällä
Kantolan tutkimus kuvaa myös sitä, kuinka valtaa on nykyisin käytettävä mieluummin kutsumalla kuin käskemällä. Kun auktoriteetit ovat madaltuneet ja vapaudet kasvaneet, valtaa on käytettävä niin, että se vetoaa yksilöllistyneisiin ja keskiluokkaistuviin ihmisiin.
Tutkimus korostaa, että vallankäytön ytimessä on sen kyky puhutella tunteita. Taitavat vallankäyttäjät saavat ihmiset rakastamaan, kunnioittamaan tai ihailemaan itseään.
Kaikki vallan tyylit herättävät kuitenkin myös kielteisiä tunteita, jotka murentavat uskoa johtajiin. Tunteiden merkityksen tiedostaminen on avain parempaan johtamiseen ja ihmisten sitouttamiseen.
Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia ja Helsingin Sanomain Säätiö, ja sen aineistona ovat suomalaisten poliitikkojen ja yritysjohtajien julkiset esiintymiset seitsemällä vuosikymmenellä 1945–2005.