Suomen Pankin tuoreen ennusteen mukaan Suomen talousnäkymät ovat entisestään heikentyneet., LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Talous on taantumassa ja kehitys jatkuu heikkona, arvioi Suomen Pankki

Bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,5 prosenttia ja ensi vuonna 0,2 prosenttia.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Suomen talous on taantumassa ja ulkoinen toimintaympäristö on vaikeutunut nopeasti.

Bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,5 prosenttia ja ensi vuonna 0,2 prosenttia, arvioi Suomen Pankin tiistaina julkaistu talousennuste.

Suomen Pankin mukaan talouskehitys jatkuu heikkona vielä ensi vuonna, ja talous alkaa elpyä vasta ensi vuoden lopulla.

Vuoden 2024 jälkeen BKT:n kasvu palaa pitkän aikavälin keskimääräisen kasvun tuntumaan. Vuodelle 2025 ennustetaan 1,5 prosentin ja vuodelle 2026 puolestaan 1,3 prosentin talouskasvua.

– Suomen ulkoinen toimintaympäristö on vaikea, ja talouden suhdannenäkymät ovat edelleen heikentyneet syksyn aikana. Samalla inflaatio on Suomessa kuitenkin hidastunut ja kotitalouksien ostovoima vahvistunut, toteaa Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum.

Talouden suhdanne on heikentynyt entisestään syksyn aikana. Syyskuun väliennusteessa Suomen Pankin arvioi bruttokansantuotteen supistuvan tänä vuonna 0,2 prosenttia. Ensi vuodelle povattiin syyskuussa vielä 0,2 prosentin kasvua.

Suomen Pankki muistuttaa, että heikon suhdannetilanteen myötä julkisen talouden suunnanmuutos on osoittautumassa odotettuakin vaikeammaksi.

Suomen Pankin mukaan talouskasvun heikkous on tällä hetkellä laaja-alaista. Aiempaa korkeammat korot kannustavat kotitalouksia säästämään kuluttamisen sijaan. Lisäksi nousseet hinnat ja korot sekä epävarmuus tulevasta hidastavat kotitalouksien kulutuksen kasvua. Talouden toipumista rajoittaa myös investointien huomattava supistuminen. Investoinneista erityisesti asuntorakentaminen on vähäistä. Heikon suhdannetilanteen vuoksi työttömyysaste nousee tilapäisesti.

Nopean inflaation aika näyttää Suomessa jääneen taakse. Ennusteen mukaan inflaatio pysyy maltillisena vuosina 2024–2026. Energian hinnat ovat laskeneet edellisvuoden korkeista lukemista, ja niiden odotetaan laskevan edelleen. Rahapolitiikan kiristymisen ja matalasuhdanteen myötä hintapaineet pysyvät vähäisinä etenkin ensi vuonna.

Kun inflaatio hidastuu nopeasti, kotitalouksien ostovoima vahvistuu.

– Ostovoiman vahvistuminen piristää kotitalouksien kulutusta ja talous alkaa hitaasti elpyä. Kulutuksen kasvua tukevat myös palkkojen nousu ja työllisyyden säilyminen kohtuullisena, kertoo Obstbaum.

Lisäksi rahoitusmarkkinoilla odotetaan korkojen laskevan ennustevuosina ja vientimarkkinoiden kasvu toipuu vähitellen, mikä voimistaa talouskasvua ensi vuoden loppupuolelta alkaen.

Julkisen talouden alijäämä syvenee tasapainottamisyrityksistä huolimatta ja velkaantuminen jatkuu lähivuosina. Julkinen velkasuhde ylittää jo 80 prosenttia vuonna 2026. Julkista taloutta murentavat lähivuosina aiempaa huomattavasti heikompi verotulojen kehitys, sosiaaliturvamaksujen kevennykset sekä maksettavien sosiaalietuuksien, julkisen kysynnän ja korkomenojen voimakas kasvu.

– Heikko suhdanne korostaa kestävän ja pitkäjänteisen talouspolitiikan merkitystä, sanoo Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen tiedotteessa.

Suomen julkisen talouden alijäämä syvenee tasapainottamistoimista huolimatta. Suomen Pankin arvio kestävyysvajeesta on kasvanut noin 4,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Etenkin velkasuhteen kasvu on huolestuttavaa. Ikäsidonnaisten menojen kasvun lisäksi julkisiin menoihin kohdistuu lisäpainetta puolustus- ja muista varautumisen menoista.

– Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii tuloihin ja menoihin vaikuttavia konkreettisia toimia ja talouskasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia, korostaa Nykänen.

– Suomella on kaikki edellytykset onnistua, kun velkakestävyys otetaan yhteiseksi prioriteetiksi ja siihen sitoudutaan määrätietoisesti yli vaalikausien, Nykänen jatkaa.

Poimintoja videosisällöistämme

Suomen Pankin mukaan tulevina vuosina Suomen talouskasvua jarruttavat työikäisten määrän vähentyminen, heikko tuottavuuskehitys, koulutustason nousun pysähtyminen ja oppimistulosten heikkeneminen.

Osallistumisasteen nousu ja toteutetut uudistukset ovat tukeneet työllisyyttä. Kun nämä myönteiset trendit heikkenevät, uusien työn tarjontaa lisäävien toimien merkitys korostuu.

– Uudistukset talouden kokonaistyöpanoksen lisäämiseksi ovat edelleen tarpeen, Nykänen täsmentää.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)