Suomen Pankki ennustaa bruttokansantuotteen kasvavan 2,1 prosenttia tänä vuonna. Ensi vuodelle kasvuksi odotetaan 1,7 prosenttia ja sitä seuraavalle vuodelle 1,4 prosenttia, jolloin bruttokansantuotteen myös uskotaan saavuttavan vuoden 2008 tason.
Talouskasvu hidastuminen kuluvan vuoden jälkeen kuvastaa pankin mukaan rakenteellisten tekijöiden vaikutusta talouden kasvupotentiaaliin. Pankki varoittaa lisäksi, että talous voi kehittyä ennustettua heikomminkin ennustejakson loppua kohden.
Suomen Pankki on ennusteessaan selvästi varovaisempi kuin esimerkiksi Nordea, joka povasi eilen maanantaina jopa kolmen prosentin kasvua tälle vuodelle.
Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen mukaan Suomen talouden tila on vielä haavoittuva, vaikka näkymät ovat aiempaa valoisammat. Verrattuna vuoteen 2008 vientitulot ovat edelleen pienemmät, teollisuuden pohja on kaventunut ja teollisten työpaikkojen määrä supistunut poikkeuksellisen jyrkästi. Julkisen talouden alijäämänkään ei ennusteta merkittävästi pienenevän.
– Suomen talous on kääntynyt. Lisää toimenpiteitä tarvitaan käänteen saamiseksi kestävälle pohjalle. On tärkeää, että kustannuskilpailukyky paranee vielä kilpailukykysopimuksen voimassaolon päätyttyäkin. Toimia julkisen talouden vahvistamiseksi on syytä jatkaa. Lisää rakenteellisia uudistuksia tarvitaan talouskasvun edellytysten parantamiseksi, Liikanen toteaa.
Tähän asti tehdyt päätökset taloutta vahvistavista toimenpiteistä ovat hänen mielestään olleet tärkeitä. Kilpailukykysopimus, viime vuosien toimet julkisen talouden tasapainottamiseksi sekä vuonna 2015 päätetty eläkeuudistus ovat osaltaan kohentaneet talouden näkymiä.
Talouskasvu lähinnä yksityisen kulutuksen ja investointien varassa
Suomen Pankin ennusteen mukaan talouskasvu on pääasiassa yksityisen kulutuksen ja investointien varassa. Yksityisen kulutuksen kasvua tukevat työllisyystilanteen paraneminen ja ostovoiman koheneminen. Samalla kotitalouksien velkaantuminen jatkuu. Yksityisten investointien kasvua puolestaan vauhdittaa erityisesti rakentaminen, mutta rakennusalan noususuhdanne kypsyy ennustejakson loppua kohti.
Vientimarkkinoiden vahvistuminen ja kasvun rakennemuutos suosivat Suomen vientiä. Lisäksi vientihintamme kohoavat hitaammin kuin kilpailijamaissa, ja Venäjän taloustilanne paranee.
Suomen Pankki odottaa työllisyyden paranevan, mutta kehitystä rajoittavat työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat ja työn tarjontarajoitteet. Lisäksi väestörakenteen muutos hidastaa sekä työvoiman että työllisten määrän kasvua. Samalla talouskasvu siirtyy viennin merkityksen kasvaessa vähemmän työvoimavaltaisille aloille, ja tuottavuuden kasvu kiihtyy.
Pankki muistuttaa myös, että suhdanteen parantumisesta huolimatta kansantaloutemme velkaantuu ulkomaille. Vaihtotaseen alijäämää on kertynyt vuosien 2010–2016 aikana jo runsas 14 miljardia euroa, sillä sekä julkinen talous että kotitaloudet ovat velkaantuneet nopeassa tahdissa. Vaihtotase myös pysyy sitkeästi alijäämäisenä.
Suhdannetilanteen paraneminen ei riitä kohentamaan myöskään julkisen talouden tasapainoa. Finanssipolitiikka kevenee tänä vuonna kilpailukykysopimukseen liittyvien verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen alennusten myötä. Vuosina 2018–2019 finanssipolitiikka kiristyy, mutta julkinen talous jää rakenteellisesti alijäämäiseksi. Julkinen velka kasvaa 66,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen eikä velkasuhteen suureneminen taitu.
Inflaatio kiihtyy tänä vuonna hieman, mutta pysyy hitaana aina ennustejakson loppuun saakka. Vaikka kilpailukykysopimuksen myötä maltillinen työvoimakustannusten kehitys hillitsee kuluttajahintojen nousupaineita, positiivinen suhdannetilanne, kokonaiskysynnän kasvu ja tuontihintojen nousu kiihdyttävät inflaatiota ennustejakson loppua kohden.