Suomen Hypoteekkiyhdistys ja Suomen AsuntoHypoPankki Oy:n mukaan Suomen talous kääntyy tänä vuonna vähittäiseen nousuun Ruotsin-viennin ja kotimaan toiminnan viriämisen avulla, vaikka talouden isossa kuvassa ei silti näy riittäviä muutoksia.
– Kasvu rakentuu sen varaan, että julkisen talouden tiukimmat kiristystoimet ajoittuivat viime vuoteen ja investoinnit käynnistyvät vähitellen. Vienti lähinaapureihin on painunut jo niin alas, että pienikin lisäys saa aikaan kasvunykäyksen, toteavat pääekonomisti Juhana Brotherus ja viestintäjohtaja Elina Aalto tiedotteessaan
Heidän mukaansa taloudellinen toimeliaisuus keskittyy vain 10 suuren kaupungin ympärille. Suomen kasvusta vastaavat Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Lahti, Jyväskylä, Kuopio, Seinäjoki, Vaasa ja Hämeenlinna seutukuntineen. Rakentaminen elpyy kasvukeskuksissa, kun kaupungistuminen jatkuu.
– Tiivis kaupunkirakenne ja riittävä väestöpohja luovat mahdollisuuksia myös palvelualojen työpaikoille sekä uusien ideoiden tehokkaalle leviämiselle. Työpaikat löytyvät tiheistä osaamiskeskittymistä, jotka pystyvät toimimaan jatkuvasti uudistuen kansainvälisen kilpailun paineessa, kaksikko kertoo.
Brotheruksen ja Aallon mukaan kotimaan suuri ongelma on työttömyys. He katsovat piilotyöttömyyden ja pakollisen osa-aikaisuuden johtavan siihen, että työmarkkinat rokottavat puolta miljoonaa suomalaista.
– Yksityinen kulutus jatkaa pientä kasvua, mutta kotitaloudet velkaantuvat kuitenkin yhä enemmän. Yksityistä velkaantumista on syytä seurata tarkasti, koska se on länsimaiden talouskriisien taustalla useammin kuin julkinen velkaantuminen. Velallisten arkea helpottavat matalalla pysyvät korot ainakin vuosina 2016–2017.