Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote kasvoi huhti–kesäkuussa 2,5 prosenttia vuodentakaisesta. Edellisestä vuosineljänneksestä kasvua oli 0,3 prosenttia.
Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist pitää julkistusta vaisuna.
– Kasvu jatkui, mutta hidastui yllättävän paljon kevään vahvasta työllisyyskehityksestä huolimatta, hän toteaa pankin tiedotteessa.
Tammi-maaliskuussa talous kasvoi tarkentuneiden tietojen mukaan 1,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 2,8 prosenttia vuodentakaisesta.
Myönteistä huhti-kesäkuun luvuissa oli Appelqvistin mielestä kasvun laaja-alaisuus.
Vienti kasvoi 3,7 prosenttia vuodentakaisesta ja tuonti 1,5 prosenttia vuodentakaisesta. Kotitalouksien kulutus kasvoi 2,5 prosenttia ja investoinnit 4,8 prosenttia vuodentakaisesta.
Yksityinen kulutuksen piristyminen heijastelee Appelqvistin mukaan sekä parantunutta työllisyystilannetta että tänä vuonna toteutettuja palkankorotuksia. Investointien puolella rakennusinvestoinnit jatkoivat tukevaa nousua, mutta teollisten investointien tilanne on vaisumpi.
– Kaikki kysyntäerät jatkavat nousussa, mutta vauhdikkain elpyminen on takana viennin ja teollisten investointien osalta. Parin edellisen vuoden kasvuluvut ovat olleet selvästi Suomen pitkän aikavälin trendikasvun yläpuolella, eikä sellainen tahti jatku ikuisesti. Vuoden alussa Suomi oli vielä euroalueen priimuksia talouden kasvulukujen osalta, mutta nyt ollaan keskiarvon alapuolella. Huolestuttavaa on erityisesti se, että teolliset investoinnit koneisiin ja laitteisiin ovat kehittyneet verkkaisesti jo kolme peräkkäistä neljännestä, Appelqvist varoittaa.
Hän kuitenkin muistuttaa lukujen vahvistavan, että finanssikriisiä edeltänyt aikaisempi suhdannehuippu on vihdoin Suomessa ohitettu. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä bruttokansantuote ylitti ensimmäisen kerran vuoden 2007 lopun tason.