LähiTapiola ja Marttaliitto pyysivät suomalaisia arvioimaan omaa, vanhempiensa ja lastensa talouskäyttäytymistä. 80 prosenttia niistä, jotka arvioivat vanhempansa suunnitelmallisiksi, arvioivat itsensäkin suunnitelmalliseksi rahankäyttäjäksi.
Suunnitelmallisuus talouskäyttäytymisessä vaikuttaa olevan yleisesti tunnustettu hyve. Hyvien taloustaitojen ja yksityisen varautumisen tärkeys korostuvat pitkäikäisyyden, sosiaaliturvan paineiden ja yhteiskuntamurroksen takia.
Vastaajat arvioivat tutkimuksessa itseään ja vanhempiaan rahankäyttäjänä, eli näkemys talouskäyttäytymisen periytymisestä perustuu vastaajien omaan arvioon.
Suomalaisista 70 prosenttia pitää itseään suunnitelmallisina rahankäyttäjinä, ja 23 prosenttia puolestaan arvioi itsensä huolettomiksi rahankäyttäjiksi
Niistä, jotka arvioivat vanhempansa suunnitelmallisiksi, 80 prosenttia arvioi itsensäkin suunnitelmalliseksi rahankäyttäjäksi.
Jos vastaaja arvioi molemmat vanhemmat huolettomiksi, enää niukka enemmistö (51 %) arvioi itsensä suunnitelmallisiksi. Oma äiti arvioitiin hieman useammin suunnitelmalliseksi kuin oma isä, sillä 75 prosenttia vastaajista piti omaa äitiään suunnitelmallisena.
Niin ikään kyselytutkimuksen mukaan reilut 70 prosenttia itsensä suunnitelmalliseksi arvioineesta katsoi, että omasta täysi-ikäisestä lapsesta oli myös tullut suunnitelmallinen rahankäyttäjä.
Miesten ja naisten vastauksissa ei ollut suurta eroa. Kuitenkin, jos vastaaja arvioi toisen tai molemmat vanhempansa huolettomiksi rahankäyttäjiksi, katsoivat miehet hieman naisia useammin itsekin olevansa huolettomia. ”Huolettomuus” raha-asioissa näyttäisi siis aavistuksen useammin periytyvän miehille kuin naisille.
Tutkimuksen perusteella suunnitelmallisuus talouskäyttäytymisessä on kuitenkin hyvin arvostettua, mikä on hyvä signaali myös taloudellisen turvan ja talouden riskeihin varautumisen näkökulmasta.
Myönteinen talouskeskustelu tärkeää
Jos lapsuuden kodissa raha-asioista oli puhuttu myönteisesti, 90 prosenttia vastaajista ilmoitti puhuvansa niistä myönteisesti myös omassa kodissaan.
Toisaalta moni vastaaja piti omaa suhtautumistaan positiivisempana kuin omien vanhempiensa suhtautumista: 59 prosenttia arvioi puhuvansa raha-asioista omassa kodissaan myönteisessä hengessä, vaikka oman lapsuudenkodin rahakeskustelut ovat muistikuvissa enemmänkin kielteisessä hengessä.
– Tulokset kannustavat puhumaan talousasioista myönteisesti. Vanhempien on hyvä tiedostaa, että heidän rahankäyttötapansa ja puhetyylinsä vaikuttavat nuorten talouskäyttäytymiseen. Näytä ja kerro nuorille, miksi rahaa on hyvä säästää, mitä ruoka maksaa ja miksi laskut pitää maksaa ajallaan. Anna lapsille ja nuorille pikkuhiljaa vastuuta omista hankinnoista ja maksamisesta, opastaa kehittämispäällikkö Teija Jerkku Marttaliitosta.
Kesä- tai osa-aikatienestit opettavat taloudenpitoa
Kyselyssä pyydettiin valitsemaan 1–2 tärkeintä asiaa, joiden kautta vastaajat ovat lapsena tai nuorena oppineet talousasioiden hoitoa. Kesätyöt tai osa-aikatyöt olivat joka toiselle tärkein tapa oppia vastuullista rahankäyttöä.
Kaikista vastaajista noin joka kolmas kertoi, että taloudenhallintaa on opettanut omien säästöjen käyttö hankintojen rahoittamiseen.
Seuraavina tulivat vanhempien esimerkki, oman pankkitilin ja -kortin käyttö, kotitöistä tai suorituksista saadut ansiot tai viikkorahat.
Kyselytutkimuksen toteutti LähiTapiolalle ja Marttaliitolle YouGov Finland. Tiedot kerättiin web-kyselynä 3.–6. kesäkuuta YouGovin Suomen kuluttajapaneelissa. Tutkimuksen lopulliseen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset, jotka eivät enää asu vanhempiensa luona. Kokonaisvastaajamäärä on 962.