Työryhmän raportissa todetaan, että tunnelihankkeen laajuudesta ja monimutkaisuudesta johtuen sen eteneminen edellyttää uusia, innovatiivisia ratkaisuja etenkin rahoituksen suhteen.
– Yksityisen sektorin osallistuminen nopeuttaisi hankkeen etenemistä ja vahvistaisi sen taloudellista kannattavuutta. Toteutuakseen tunnelihanke voitaisiin rahoittaa useasta eri lähteestä, työryhmä toteaa.
Raportissa suositellaan, että hanke tarvitsee edetäkseen vahvan projektiorganisaation. Seuraavana askeleena esitetään hankkeen kehittämisvaiheeseen perustettavaa toimijaa, kuten hankeyhtiötä, joka veisi hanketta eteenpäin.
Työryhmä korostaa, että Suomen ja Viron tulee koordinoida maankäytön suunnittelua tunnelihankkeen toteutumiseksi.
Samoin maiden pitäisi tehdä yhteistyötä varmistaakseen, että tunneliyhteys sisällytettäisiin EU:n TEN-T-ydinverkkoon, kun sen laajuutta arvioidaan uudelleen vuonna 2023. Tämä mahdollistaisi soveltuvien EU-rahoitusten hakemisen.
Tunnelin rakentaminen edellyttää myös rakennusteknisten innovaatioiden tutkimista ja hyödyntämistä. Näihin perehtyminen olisi keskeistä hankkeen seuraavassa vaiheessa.
Raportissa suositellaan, että Suomen ja Viron pitäisi tämän vuoden loppuun mennessä sopia konkreettisemmin maiden sitoutumisesta ja osallistumisesta hankkeeseen.
Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmässä on edustus Suomen ja Viron liikenne- ja viestintäministeriöistä sekä Helsingin ja Tallinnan kaupunkien edustajat. Työn osana tilattiin kaksi konsulttiselvitystä tunnelihankkeen jatkokehityksen rahoituksen ja tunnelihankkeen laajempien taloudellisten vaikutusten selvittämiseksi.
Suomen ja Viron vastuuministeriöt laativat vuoden loppuun mennessä esityksen seuraavista toimenpiteistä.