Tutkimusten mukaan koronavirusrokotteet eivät luo samankaltaista suojavaikutusta kaikille ihmisille.
Ihmisen immuunijärjestelmän toiminta heikkenee iän myötä, joten monet rokotteet luovat vahvimman suojavaikutuksen nuoremmille ikäryhmille.
Vasta-aineita muodostuu vähemmän, jos immuunijärjestelmä toimii poikkeavalla tavalla esimerkiksi sairauden tai siihen liittyvän hoidon vuoksi.
JAMA-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin mRNA-koronarokotteen vaikutusta 658 elinsiirtopotilaaseen Yhdysvalloissa.
Tutkijat havaitsivat, että 18–25 päivää ensimmäisen annoksen jälkeen vasta-aineita oli havaittavissa vain 15 prosentilla koehenkilöistä. Osuus kasvoi noin kuukauden päästä toisesta annoksesta 54 prosenttiin.
Tutkimuksessa ei selvitetty B- ja T-solujen toimintaa, jotka voivat myös suojata koronainfektiolta.
– Vaikka vasta-aineiden määrä kasvoi toisen annoksen jälkeen, osoittavat havainnot, että tartuntariski säilyy korkeana suurella osalla elinsiirtopotilaista, tutkijat kirjoittavat.