August Borg on toinen Ruotsin Pohjois-Korean suurlähetystön kahdesta vakituisesta työntekijästä. Hän työskentelee suurlähettiläs Torkel Stiernlöfin avustajana.
Borg kertoo Ruotsin radion haastattelussa elämästään Pohjois-Koreassa. Diplomaatin arki Pohjois-Koreassa poikkeaa Borgin mukaan suuresti elämästä kotona.
Asiasta kertoo NK News.
Hänen asuntonsa sijaitsee alueella, joka on eristetty tavallisesta paikallisväestöstä, sähköä saa heikosti ja ulkona on aina pimeää. Juoksevan veden alle pääsee vasta toimistolla. Samat ongelmat tuntuvat vaivaavan myös tavan korealaisia. Borg kertoo paikallisten nuorten lukevan kirjoja ja tekevän läksyjä kadulla johdinautolinjoista roikkuvien himmeiden valojen alla.
Borg ei ole saanut vielä yhtäkään pohjoiskorealaista ystävää Pjongjangin komennuksensa aikana.
”Emme voi ikävä kyllä vain lähteä kaljalle töiden jälkeen”, hän toteaa.
Borg kertoo, että mikäli hän kutsuisi pohjoiskorealaisen luokseen syömään, olisi hänen haettava ulkoministeriöltä lupaa jo pelkästään diplomaatin kotona käymiseen.
Lisäksi laadukkaan ruoan hankkiminen on hankalaa. Borg suhtautuu paikallisiin elintarvikkeisiin epäillen. Hän kertoo, ettei esimerkiksi lihatuotteissa useinkaan kerrota, mistä osasta eläintä ne ovat peräisin. Lisäksi jatkuvat sähkökatkot saattava kylmäketjun säilymisen kyseenalaiseksi. Hän sanookin syövänsä runsaasti kananmunia.
Sotilaat portilla
”He pitävät kirjaa tulemisistamme ja menemisistämme ja siitä, kuka kanssamme liikkuu”, Borg toteaa.
Hänen talonsa portilla päivystää jatkuvasti aseistettuja sotilaita. Borg kertoo miesten tekevän muistiinpanoja ja soittavan välillä puheluita.
Myös ”eksyminen” on kiellettyä. Mikäli Borg tai suurlähettiläs Stiernlöf haluaa poistua pääkaupungista ja lähteä jonnekin muualle, seuraa joukko paikallisia tulkkeja ja autonkuljettajia heitä, ja varmistaa, etteivät diplomaatit vain ”joudu eksyksiin”.
”On kiehtovaa matkustaa autolla ja nähdä liikennepoliisien ohjaavan harvalukuisia autoja ja katsella asuintaloja, jotka on tapetoitu iskulauseilla johtajista tai kalankasvattamojen tuotannon lisäämisen tärkeydestä”, Borg toteaa.
Hän sanoo nähneensä maan itsevaltaisen johtajan Kim Jong-unin vain 30 metrin päästä. Borgin mukaan nuori diktaattori vastasi livenä julkisuuskuvaansa.
”Kohosi muiden yläpuolelle, mustiin pukeutunut. Omalaatuinen hiustyyli ja hitunen paatosta”, Borg kuvailee 30 000 sotilaan edessä seisonutta johtajaa.
Vaatimattomista olosuhteista huolimatta syrjäisessä diktatuurissa sijaitsevaa lähetystöä miehittävillä ruotsalaisdiplomaateilla voi toisinaan olla suuri rooli maailmannäyttämöllä.
Ruotsi on ainoa länsimaa, jolla on ollut diplomaattisuhteet Pohjois-Koreaan jo 1970-luvulta lähtien. Sillä on ollut lähetystö maassa vuodesta 1975. Ruotsin lähetystö hoitaa Pohjois-Koreassa muun muassa Yhdysvaltojen, Kanadan ja Australian kansalaisten asioita.
Esimerkiksi vuonna 2013 Ruotsin lähetystö toimi välittäjänä Pohjois-Korean ja Yhdysvaltojen viranomaisten neuvotteluissa, kun Pohjois-Korea uhkasi antaa kuolemantuomion kumouksellisesta toiminnasta epäiltynä pidättämälleen amerikkalaismiehelle.
Borgin mukaan Ruotsin lähetystön väki haluaisi parantaa pohjoiskorealaisten ja ruotsalaisten yhteisymmärrystä. Hänen mukaansa viranomaiset eivät kuitenkaan tunnu arvostavan heidän hyviä aikeitaan.
”Uudet aloitteet ja ideat otetaan aina vastaan syvästi epäillen”, hän sanoo.