Terrorismiin kytkeytyneiden henkilöiden läsnäolo Suomessa ja se, miten viranomainen voi heidän toimintaansa puuttua, on herättänyt runsaasti keskustelua Turun puukotuksien jälkeen. Suojelupoliisi on paljastanut saaneensa pääepäillyn mahdollisesta radikalisoitumisesta vihjeen. Mitään viitteitä terroriuhkasta ei kuitenkaan ollut, eikä asian suhteen voitu tehdä enempää. Viranomaisen mukaan tällaisia vihjeitä tulee runsaasti ja toimintaa on pakko priorisoida.
Suojelupoliisi on kertonut seuraavansa tällä hetkellä Suomessa noin 350 niin sanottua terrorismintorjunnan kohdehenkilöä. Turun epäilty ei tällä listalla ollut.
Verkkouutiset kysyi Supolta, millaista toimintaa harjoittavia henkilöitä käsitteellä oikein tarkoitetaan, millä tavalla kohdehenkilöitä voidaan nyt seurata ja miten uusi tiedustelulaki muuttaisi asiaa.
Supon viestintäasiantuntija Verna Leinonen kertoo sähköpostitse, että terrorismintorjunnan kohdehenkilö ”toimii terrorismin hyväksi”.
– Hän voi esimerkiksi olla kytköksissä terroristijärjestöihin, kouluttautua tai kouluttaa muita terroristisessa tarkoituksessa, levittää terroristijärjestöjen propagandaa ja pyrkiä värväämään uusia henkilöitä mukaan terroristiseen toimintaan, rahoittaa tai hankkia rahoitusta terroristisille verkostoille tai osallistua terroristiseen toimintaan, Leinonen listaa.
Millaisia toimenpiteitä Supo kohdistaa ja voi kohdistaa näihin henkilöihin?
– Suojelupoliisilla on käytössään poliisilain 5 luvussa määritellyt salaiset tiedonhankintakeinot rikoksen estämiseksi ja paljastamiseksi. Lisäksi se voi käyttää esitutkintalain sekä pakkokeinolain 10 luvun mukaisia toimivaltuuksia rikoksen selvittämiseksi. Suojelupoliisi priorisoi ja arvioi tarvittavat toimenpiteet tapauskohtaisesti, Leinonen vastaa.
Poliisilain 5 luvussa listataan keinoja, kuten esimerkiksi telekuuntelu, televalvonta, tukiasematietojen hankinta, suunnitelmallinen tarkkailu, peitelty tiedonhankinta ja tekninen kuuntelu, katselu ja seuranta. Poliisi voi myös suorittaa lain puitteissa esimerkiksi peitetoimintaa, valeostoja ja tietolähdetoimintaa.
Uudessa tiedustelulaissa siviilitiedustelusta säädettäisiin poliisilakiin lisätyssä uudessa 5 a luvussa ja erillisessä laissa tietoliikennetiedustelusta siviilitiedustelussa.
Tiedustelumenetelmät olisivat Supon Verna Leinosen mukaan sinänsä valtaosiltaan samat kuin ne tiedonhankintamenetelmät, joita Supo saa nykyisin poliisilain 5 luvun perusteella käyttää rikoksen estämisistä ja paljastamista varten.
– Uusia tiedustelumenetelmiä voitaisiin kuitenkin käyttää varhaisemmassa vaiheessa kuin nykyisiä salaisia tiedonhankintakeinoja, koska niiden käyttötarkoituksena olisi tiedon hankkiminen kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta, oli tämä toiminta sitten kriminalisoitua tai ei, hän toteaa.
Uudessa laissa määriteltäisiin yksityiskohtaisesti ja tyhjentävästi ne kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavat toiminnat, joista tiedustelumenetelmillä saataisiin hankkia tietoa. Yksi näistä toiminnan muodoista olisi terrorismi. Lisäksi tiedustelumenetelmiä saataisiin käyttää ulkomailla. Tällä voitaisiin Leinosen mukaan estää esimerkiksi terrorististen uhkien siirtyminen Suomen rajojen sisäpuolelle. Laki sisältäisi myös joitain täysin uusia tiedustelumenetelmiä, muun muassa paikkatiedustelun ja julkisuudessa paljon käsitellyn tietoliikennetiedustelun.
– Kaiken kaikkiaan tiedustelulainsäädäntö parantaisi merkittävästi Suomen mahdollisuuksia hankkia varhaisvaiheen tietoa terroristisista uhkista ja siten myös torjua niitä, Verna Leinonen sanoo.