Politiikan jättävä elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) pohtii blogissaan ehdokkaan valintaa vaaleissa.
– Pitää olla käsitys siitä, mitä pitää tehdä, mutta myös kykyä viedä asioida eteenpäin. Tarvitaan siis sekä fiksuja mielipiteitä että operatiivista osaamista, Jan Vapaavuori kirjoittaa.
Hänen mukaansa politiikassa tietomäärän pitää olla melkoinen, asioita pitää osata ja ymmärtää ja muutkin pitää saada vakuutettua omasta asiastaan.
– Tarvitaan myös sinnikkyyttä, määrätietoisuutta ja pitkäjänteisyyttä aivan liian yleisen mielikuvaliihottelun sijasta.
Vapaavuoren mielestä vaalikoneet ovat sinänsä briljantti innovaatio, mutta ”ne eivät millään tavoin mittaa ehdokkaiden osaamista tai kykyä saada aikaiseksi”. Vaalikoneet mittaavat mielipiteitä – kun esimerkiksi hallituksia mitataan aikaansaannosten eikä niiden edustamien mielipiteiden perusteella.
Jan Vapaavuori mainitsee poliittisesta osaamisesta esimerkkinä eräitä poliitikkoja.
* Petteri Orpo hänen mielestään ”ymmärtää miten järjestelmä toimii, oivaltaa kokonaisuudet, erottaa isot ja pienet asiat toisistaan, osaa priorisoida ja – mikä tärkeintä osaa junailla, johtaa prosesseja ja saa aikaiseksi”.
* Laura Räty on Vapaavuoren mielestä ”dramaattisesti mainettaan parempi, todellinen ammattilainen”.
* Elina Lepomäki on nopeasti ”oppinut järjestelmän lainalaisuudet. Tämä yhdistettynä poikkeukselliseen vahvaan talousosaamiseen ja aitoon aatteelliseen tulokulmaan luo hyvän pohjan vaikka mille”.
* Poliitikoiksi, jotka ”osaavat suhtautua maailmanmenoon vaikeinakin hetkinä hötkyilemättä, aikuismaisesti, riittävällä vakavuudella ja tyyneydellä” Jan Vapaavuori mainitsee muun muassa Pekka Ravin, Lenita Toivakan ja Anne-Mari Virolaisen.
* ”Ja sitten on niitä, jotka väsymättä, kaikissa tilanteissa, aina ja takuuvarmasti puolustavat ja ajavat vaalipiirinsä etua. Mutta fiksusti, asioihin syvällisesti perehtyneenä, hyvin argumentoiden. Kuten vaikkapa Heikki Autto tai Sinuhe Wallinheimo.”
Vapaavuori summaa, että on tärkeää äänestää osaajaa, ei vaalikonesuosikkia.
– Toki pitää muistaa, että nämä voivat myös yhdistyä samassa persoonassa. Osaaminen taas on varsin moniulotteinen juttu. Olennaista on ymmärtää, että politiikka vaatii, ollakseen onnistunutta, ammattimaisuutta siinä missä mikä tahansa muukin ammatti, hän toteaa.
Ei-kokoomuslaisina osaavina, ammattimaisina ja hyvinä poliitikkoina hän mainitsee Erkki Tuomiojan, Mauri Pekkarisen ja Satu Hassin.
– En minä heitä silti kuuna päivänä voisi äänestää, niin perustavaa laatua olevalla tavalla olen heidän kanssaan eri mieltä ainakin joistakin relevanteista asioista.
Vapaavuori kertoo olevansa hämmentynyt, kun ei itse totutusta poiketen ole ehdolla.
– Tein huvin vuoksi yhden vaalikoneen muutama päivä sitten. Sain ykköseksi kokoomuslaisen ehdokkaan, jonka toki hyvin tunnen. Hyviä mielipiteitä siis, ainakin minun mielestäni. En minä silti häntä äänestä. Haluan äänestää aikaansaavampaa.