Valtiovarainministeriö on laatinut taloudellisen katsauksensa yhteydessä perusskenaarionsa lisäksi vaihtoehtoisen skenaarion, jos sulkutoimet kestäisivät Suomessa kuusi kuukautta kolmen kuukauden sijaan.
Perusuraa pahemmassa skenaariossa julkisen talouden alijäämä syvenisi 22,5 miljardiin euroon tänä vuonna ja julkinen velkasuhde kasvaisi 76 prosenttiin. Vuonna 2024 julkinen velka lähentyisi jo 100 prosenttia.
– Mitä pidempään tämä kriisi kestää, mitä enemmän yrityksiä menee konkurssiin ja mitä enemmän työttömyys kasvaa, sitä nopeammin julkinen talous velkaantuu, sanoi valtiovarainministeriön finanssineuvos Marja Paavonen tiedotustilaisuudessa tänään torstaina.
Talous supistuisi jopa 12 prosenttia
Kuuden kuukauden skenaariossa bruttokansantuote supistuisi 12 prosenttia tänä vuonna, työttömyysaste nousisi yli 12 prosenttiin ja julkisen talouden alijäämä nousisi yli 10 prosenttiin suhteessa BKT:hen.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan yhden kuukauden rajoitukset nykyisessä laajuudessaan supistavat BKT:ta 1,5−2 prosentilla vuositasolla.
Perusskenaariossaan valtiovarainministeriö ennustaa, että Suomen talous supistuu 5,5 prosenttia tänä vuonna. Ennusteessa oletetaan, että liikkumista ja liiketoimintaa rajoittavat toimet kestävät kolme kuukautta.
Perusskenaarion toteutuminen edellyttäisi, että sulkutoimet päättyisivät juhannukseen mennessä ja talous alkaisi elpyä tämän vuoden jälkipuoliskolla.
Korona iskee lujaa Suomen talouteen
Jo perusskenaariossa velka suhteessa BKT:hen kasvaa liki 10 prosenttiyksiköllä lähelle 70 prosenttia tänä vuonna. Valtionvelka kasvaa 12,7 miljardilla eurolla ja kuntien velka noin 3,5 miljardilla eurolla. Vuoteen 2024 mennessä velkasuhde uhkaa lähestyä 80 prosenttia.
Perusskenaariossa on huomioitu vain tähän asti tehdyt menolisäykset, eli toukokuun lisäbudjetti tulee vielä kasvattamaan alijäämää.
– Voi vain todeta, että koronavirus iskee lujaa Suomen talouteen, sanoi valtiovarainministeriön kansantalousosaston päällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.
Spolander luonnehti pahemman skenaarion lukuja ”karuiksi” ja totesi niiden olevan valtavan isoja muutoksia valtiovarainministeriön joulukuussa esittelemiin lukuihin.
– Kaikki on kiinni siitä, kuinka syvälle taloudessa sukelletaan ja kuinka pitkään ollaan sukelluksissa. Tätä ei valitettavasti vielä tiedä kukaan, Spolander totesi.
Hänen mukaansa täällä kertaa riski perusuraa heikommasta kehityksestä on poikkeuksellisen suuri. Pahemman skenaarion toteutumiseen vaikuttaa se, kuinka syvään talous lopulta sukeltaa kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla ja kuinka pitkään toimet liikkumisen ja liiketoiminnan rajoittamiseksi ovat voimassa Suomessa ja muualla.
Myös sillä on vaikutusta, miten toimet iskun lieventämiseksi tehoavat ja riittävätkö ne estämään talouden tuotantopotentiaalia tuhoutumasta sulun aikana. Myös vientimarkkinoiden kohtalolla on merkitystä. Suomen kannalta erityisen tärkeää on talouden kehittyminen Kiinassa ja USA:ssa.