Oletteko te miettineet, miten dystooppinen maailma on tällä hetkellä. Kun jotkut yritykset ovat menestyneet jopa korona-aikana, monet ovat yllättyneitä, että miten se on mahdollista? Eikös asioiden pitänyt mennä huonommin? No vuonna 2021 varmasti menee huonommin. Tämän on pakko olla tilastovirhe. Pörssikurssienkin on pakko romahtaa.
Politiikassa on tällä hetkellä oikein erikoistuttu viestinnässä siihen, että useimmat asiat ovat menossa huonompaan suuntaan. Monet johtavat poliitikot miettivät, että nyt pitää politiikassa keskittyä siihen, että kaikista pahin skenaario ei toteudu. Mutta paremmaksi maailma ei ole tulossa missään tapauksessa.
Yksi ystäväni kiteytti asian erinomaisesti. Hän kehotti kaikkia saman pöydän ympärillä olevia miettimään yhtä kuvaa, joka parhaiten kuvaisi tämän hetken puolueita.
Vihreiden osalta kuvaksi muodostui aavikko, jossa ainoina vihreinä ovat jäljellä kaktukset. Tavoite on saada aavikolle vähän lisää vihreyttä (sinänsä erinomainen tavoite), mutta paratiisiin ei ole enää mitään mahdollisuutta.
Perussuomalaisten valokuva on useita kilometriä pitkä jono turvapaikanhakijoita. Puolueen tavoite on, että jonon pitää olla lyhyempi. Jono siellä joka tapauksessa löytyy ja siellä olevista ihmisistä ei usein haluta löytää uuden yhteiskunnan rakennuspalikoita.
Keskustan kuva on autioituva maaseutu ja vasemmistopuolueiden kuva on viimeinen työpäivä tehtaassa. Huonommaksi kaikki menee, mutta entiseen loistoon ei ole mitään mahdollisuuksia – ei maaseudulla eikä tehtaissa.
Jotenkin hukassa on myös poliittinen oikeisto, joka miettii, pitääkö tässä heittäytyä konservatiiviksi vai liberaaliksi? Hassuinta tässä on se, että liberaalin vastakohta ei mielestäni ole konservatiivinen, vaan autoritäärinen. Autoritarismi tarkoittaa enemmän tai vähemmän itsevaltaista hallintotapaa, vahvaa ja keskitettyä vallankäyttöä ja poliittisen vapauden rajoittamista.
Missä ovat suuret visiot tulevaisuuden Suomesta? Kuka huutaa korkealta ja kovaa, että haluan tehdä Suomesta aidosti demokraattisen markkinatalouden? Kuka huutaa, että haluan integroitua entistä voimakkaammin Läntiseen Eurooppaan? Kuka huutaa, että annetaan suomalaisten vaurastua ja tulla vapaammiksi?
Mistähän tässä nyt sitten löytäisi sitä toivoa, että maailma voisi tulla nykyistä paremmaksi? Eipä tässä oikein muu auta, kuin katsella peiliin. Jos päättäisikin puhua kaikille ystäville ja kadunmiehille/naisille ainoastaan tulevaisuuden huikeista mahdollisuuksista. Suomi tarvitsee nyt uusia ajatuksia ilman pelkoa siitä, että sinut leimataan samalla hulluksi.
