Aivosirun istuttaminen päähän – ja vieläpä Elon Muskin yhtiöltä – kuulostaa monista hourailulta. Amerikkalaiselle Noland Arbaughille se on kuitenkin todellisuutta. Hän on ensimmäinen ihminen, jolla on Muskin Neuralink-yhtiön aivoimplantti. Tekoälyasiantuntija Maaike Harmsen tapasi Arbaughin ja kertoo asiasta Alankomaiden yleisradion De Ongelooflijke -podcastissa.
Kyse ei ollut tavallisesta toimenpiteestä. Arbaugh oli maailman ensimmäinen ihminen, jolle istutettiin Neuralink-siru tammikuussa 2024. Yhtiön mukaan alkuvuonna 2026 sirun saaneita oli jo 21, ja implantti on asennettu muun muassa ALS-potilaalle.
– Hän tiesi, ettei teknologia ole vielä aivan valmiiksi kehittynyttä, kun olet ensimmäinen potilas, mutta hän näki, mitä siru voisi hänelle tarjota, Harmsen kuvailee.
Arbaughin päässä oleva siru vastaanottaa erilaisia aivosignaaleja. Tekoälyn avulla signaaleista poimitaan ne, joiden avulla hän voi ohjata hiirtä. Näin Arbaugh pystyy siirtämään kursoria ja klikkaamaan asioita ajatustensa avulla.
Se avaa hänelle mahdollisuuksia, joita hänellä ei muuten olisi. Kolmekymppinen Arbaugh halvaantui opiskeluaikoinaan uintionnettomuudessa. Sen seurauksena hän ei käytännössä pysty liikuttamaan juuri mitään ruumiinosiaan. Tietokoneella kirjoittaminen tai hiiren käyttäminen oli hänelle mahdotonta.
Tilanne muuttui, kun siru istutettiin hänen aivoihinsa.
Harmsenin mukaan Arbaugh kuvasi kahta erilaista ajattelutapaa: ponnisteltua ajatusta ja rennompaa, luonnollisemmin syntyvää ajatusta. Jos hän yritti ajatella liian voimakkaasti, että kursorin täytyy mennä vasemmalle, se ei onnistunut. Kun ajatusprosessi oli sujuvampi eikä ohjaus ollut liian tietoista, liike onnistui paremmin.
Teknologia palautti hallintaa elämään
Nykyisin Arbaugh on Harmsenin kertoman mukaan jo erittäin hyvä ampumapeleissä ja Mario Kartissa. Hän pystyy reagoimaan salamannopeasti, koska signaali kulkee suoraan aivoista kursoriin. Välissä ei ole käden liikkeestä aiheutuvaa viivettä.
Tällä hetkellä Neuralinkin teknologia on tarkoitettu ensisijaisesti lääketieteelliseksi avuksi ihmisille, kuten Arbaughin tapauksessa. Päässään olevan sirun avulla hän sai takaisin osan elämänsä hallinnasta, hän kertoi Harmsenille.
– Se antoi hänelle vapauden palata esimerkiksi yliopistoon, koska hän pystyi taas osallistumaan luennoille.
Neuralinkin ensimmäinen ihmisellä tehty laitetutkimus ei ole edennyt täysin ongelmitta. Yhtiö kertoi vuonna 2024, että osa Arbaughin aivoihin asetetuista ohuista elektrodilangoista oli vetäytynyt pois paikaltaan. Tämä heikensi laitteen toimintaa. Neuralinkin mukaan ongelmaa paikattiin ohjelmistomuutoksilla, ja Arbaugh pystyi jatkamaan laitteen käyttöä.
Tapaus korostaa, että kyse on yhä kokeellisesta teknologiasta.
Arbaughille koe on suuri mahdollisuus, mutta implantti herättää myös monia kysymyksiä. Mitä Neuralink esimerkiksi tekee kaikella datalla, jota ihmisen aivoista kerätään?
Harmsen esitti kysymyksen Arbaughille.
– Aivodataa tallentuu enemmän kuin pelkästään se tieto, jota tarvitaan hiiren ohjaamiseen. Data säilytetään ja arkistoidaan turvallisesti, mutta vahvasti yksityisyyteen keskittyen, kuten Neuralink on luvannut.
Ilman Arbaughin lupaa datalla ei voida koskaan tehdä mitään, ei myöskään tulevaisuudessa. Jää nähtäväksi, pitääkö yhtiö tältä osin sanansa, Alankomaiden yleisradion jutussa todetaan.