Närhellä ja käpytikalla oli viime syksynä voimakas vaellus. Myös Etelä-Suomeen vaeltaneet hiiripöllöt ilahduttivat pihabongaajia parillakymmenellä paikalla.
Marjalintujen kuten tilhien ja räkättirastaiden vähyys taas johtuu huonosta pihlajanmarjasadosta. Vähän havaittiin myös punatulkkuja, peippoja, järripeippoja ja urpiaisia.
Ailahtelevasti esiintyvä urpiainen oli viime vuonna Pihabongauksen runsaslukuisin lintulaji, mutta tänä vuonna vasta kuudestoista. Punatulkkuja oli vähemmän kuin koskaan aiemmin Pihabongauksessa. Myös keltasirkkujen määrä oli selvästi keskimääräistä pienempi. Vähäisen lumimäärän vuoksi suuri osa keltasirkuista on ollut peltoalueilla.
Pihabongauksen runsain laji oli talitiainen. Alustavien tulosten mukaan noin joka viides Pihabongauksessa havaittu lintu oli talitiainen. Toiseksi runsain laji oli keltasirkku ja kolmanneksi runsain sinitiainen. Tavallisimmat lajit olivat edellisvuosien tapaan talitiainen (94 % pihoista), sinitiainen (88 %) ja harakka (62 %). Kaikkiaan tämän vuoden Pihabongauksessa on toistaiseksi ilmoitettu havaintoja 93 lintulajista .
Alustavat tulokset perustuvat noin 8 000 pihan havaintoihin. Määrä kasvaa, sillä viikonlopun havaintoja otetaan vastaan perjantaihin 31.1. asti. Lopulliset yhteenvedot julkaistaan helmikuun lopulla.
Pihabongauksessa tarkkaillaan tammikuun viimeisenä viikonloppuna tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla. Pihabongaus järjestettiin nyt yhdeksättä kertaa. Tapahtuman suojelijana on tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.