Teknologinen kehitys yhdistettynä vapaaseen markkinatalouteen on ihmiskunnan historiassa eniten hyvinvointiamme ja elintasoamme koskaan nostanut yhdistelmä. Tätä mietin, kun tapasin viime viikolla taksipalveluyhtiö Uberin edustajia.
Uber on mielenkiintoinen yritys. Se ei ole oikeastaan itse ole keksinyt mitään aivan uutta tai mullistavaa. Silti se on eräs nopeimmin kasvaneista teknologiayrityksistä. Se ei myöskään omista itse juuri mitään. Silti se toimii taksiliiketoiminnassa, joka on kautta ihmisten liikuttamisen historian perustunut erilaisiin kulkupeleihin. Sen palkkalistoilla ei ole tuhansia ja tuhansia työntekijöitä. Silti yrityksen arvo mitataan miljardeissa.
Uber on onnistunut yhdistämään jo aiemmin keksittyjä teknologioita uudella tavalla helppoon käyttöliittymään. Synnytetty ratkaisu on mullistanut täysin vanhoihin sääntöihin ja useissa maissa raskaaseen sääntelyyn perustuvan taksitoimialan. Uber on siis kehittänyt sovelluksen, jonka avulla asiakas voi yhdellä klikkauksella vertailla ja valita haluamansa autotason, tilata lähimmän taksin puhelimen sijaintipaikkaan, seurata auton saapumista reaaliajassa, maksaa matkan luotettavasti ja laillisesti sekä saada palvelun merkittävästi vanhaa liiketoimintamallia edullisemmin. Kuskit hankkivat auton ja toimivat yrittäjinä, maksaen preemion kassavirrasta Uberille.
Vastaavia esimerkkejä teknologian harppauksista ja liiketoiminnan voimasta ulottaa muutos maailmanlaajuiseksi on ihmiskunnan historia pullollaan. Lähes poikkeuksetta muutokset ovat olleet meille upeita edistysaskeleita, jotka helpottavat, pidentävät tai parantavat elämäämme.
Muutos tai sen hyväksyminen ei kuitenkaan ole kaikkialla helppoa. Nokian kriisistä kertovat otsikot ovat vieläkin muistissa. Suomalaisia työpaikkoja menetettiin kansainvälisen kilpailijan murrettua älypuhelinmarkkinat ja vaikutukset tuntuvat koko pienen Suomen kansantaloudessa vielä pitkään.
Emmekö siis voi säilyttää vanhaa ja turvata olemassa olevaa?
Yhdellä sanalla sanoen: emme.
Ajatus siitä, että olemassa oleva hyvinvointi turvataan rakentamalla raja-aitoja uusille innovaatioille ja niiden ajoittain synnyttämälle luovalle tuholle, on mahdoton. Ihmiset haluavat edistystä, ja markkinataloudessa asiakkaat päättävät millä on arvoa, eivät poliitikot. Vai olisitko sinä valmis kuluttajana palaamaan vaikka 1950-luvun Suomeen, jossa appelsiini oli osapuilleen hienointa, mitä ruokakaupasta löytyy?
Valitettavan usein politiikassa etsitään pikavoittoja protektionismin tai vanhan säilyttämiseen tähtäävän sääntelyn keinoin. Sääntelyllä on usein perustansa, kun se tähtää esimerkiksi ilmaston tai kuluttajan suojelemiseen. Sen sijaan olemassa olevan liiketoiminnan muuttumattomana säilyttämiseen tähtäävä normi on tuomittu epäonnistumaan. Lopulta teknologinen kehitys ja luovuus kuitenkin voittavat. Markkinataloudessa voittajana selviää se, joka kykenee uusiutumaan nopeimmin ja mukautumaan uusiin pelisääntöihin.
Taksialalla tämä tarkoittaa luopumista teennäisestä taksilupien määrän rajoittamisesta, vähintään suurimmissa kaupungeissamme. Avataan siis aito kilpailu ja annetaan asiakkaiden päättää.
Lasse Männistö on kansanedustaja (kok.).