– Tämän päivän keskeiset kansainväliset ristiriidat ovat kaikki joko luonteeltaan uskonnollisia tai ne sisältävät uskonnollisen elementin. Tämä pitää paikkansa niin Yhdysvaltoja repivän äärioikeistolaisen teekutsuliikkeen, Lähi-idän eri kriisipesäkkeiden kuin kansainvälisen terrorisminkin suhteen. Pidän erittäin outona ulkoministerin ehdotusta, että lukiolaiset eivät tällaisena aikana lainkaan pohtisi uskonnollista ajattelua ja siihen liittyvää dynamiikkaa, Takkula sanoo.
Lukion opetussuunnitelman perusteet vuodelta 2003 mainitsevat opetuksen tavoitteiksi uskontoihin liittyvän kulttuurisen lukutaidon, joka auttaa opiskelijaa ymmärtämään uskonnon merkityksen ja vaikutuksen mm. yhteiskunnassa. Tähän liittyen opitaan Takkulan mielestä uskontoon liittyvien kysymysten analyysiin ja pohdintaan tarvittavia käsitteitä, tietoa ja taitoa.
– Opiskelijaa ohjataan kunnioittamaan ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus niin, että hän pystyy elämään ja toimimaan eri kulttuureista tulevien ja eri tavoin ajattelevien ja uskovien ihmisten kanssa monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja maailmassa, Takkula muistuttaa.
Hänen mielestään Suomi kuuluu siihen vähemmistöön maailman kulttuurialueista, joka on voimakkaasti sekularisoitunut.
– Tästä syystä juuri meillä on erityisen tärkeää, että nuoret oppivat niitä ajattelun ja kulttuurien välisen ymmärryksen taitoja ja asenteita, joita lukion uskonnonopetuksessa opiskellaan, Takkula toteaa.