– Nyt kun Nokian rooli Suomen talouselämässä on pienentynyt, ehkä meilläkin voidaan avoimemmin keskustella matkapuhelimien tuottaman säteilyn mahdollisista vaikutuksista lapsen ja nuoren kehittyvään elimistöön, Takkula toivoo ja mainitsee, että asiasta kannetaan huolta monessa Euroopan maassa.
Takkula pitää tärkeänä myös, että kännykän käyttöraamit koulussa selkiytetään valtakunnallisella keskustelulla, joka voisi johtaa myös opetushallituksen suosituksiin.
– Kännykät ovat tulleet koulun arkeen pikku hiljaa, mutta ovat nyt keskeinen osa lasten ja nuorten varustusta. Ne on hyväksytty ilman juuri minkäänlaista keskustelua niiden roolista koulussa. Opetusministeri on tosin pitänyt tarpeellisena tuomita monien peruskoulujen hyväksi havaitseman käytännön kerätä kännykät talteen koulupäivän ajaksi, Takkula toteaa.
Opettajien mukaan kännyköillä aiheutetaan oppitunneilla usein häiriöitä, esimerkiksi kuvaamalla tai äänittämällä toisten oppilaiden puheita ja esiintymistä. Kännykän takavarikointi peruskoulussa on tullut mahdolliseksi vuodenvaihteessa voimaan tulleen lain mukaan, joka sallii opettajan ottaa oppilailta talteen häiriötä tuottavat esineet.
Toisaalta kännyköitä on tarjottu myös opiskeluvälineiksi eli oppilaat voisivat esimerkiksi käyttää niiden laskimia, vastata kysymyksiin tekstiviesteillä tai hakea tietoa älypuhelimen nettiliittymällä.
– Älypuhelin ajoittaisena oppimisvälineenä olisi varmasti lapsia motivoiva ja monessa suhteessa hyödyllinen. Ennen kuin peruskoulu voi itse tarjota oppilaiden käyttöön kännykät, niiden käyttö opetuksessa rikkoo kuitenkin peruskoululakia ja sen periaatteita: opetuksen tulee olla maksutonta ja siihen tulee kaikilla olla samat mahdollisuudet, Takkula toteaa.