Valtiovarainministeriön kansantalousosaston osastopäällikön, ylijohtaja Mikko Spolanderin mukaan ministeriö ennustaa koronaepidemian talouteen aukaiseman kuilun umpenevan nopeasti vuosina 2021-22 ja talouden palaavan normaalitilaan.
– Valitettavasti julkisessa taloudessa epidemian jälkeinen normaalitila uhkaa tarkoittaa vähittäistä hivutusta. Eli käytännössä jatkuvaa vääntöä julkisista resursseista ja rahanjaosta, jonka taustalla vaikuttavat vanheneva väestö, vaisu kasvunäkymä ja krooninen julkisen talouden alijäämä, Mikko Spolander sanoi tiedotustilaisuudessa.
Valtiovarainministeriön tänään julkaiseman taloudellisen katsauksen mukaan julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa nykyisestä vajaasta 70 prosentista yli 75 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Velkasuhteen kasvun arvioidaan jatkuvan myös vuoden 2025 jälkeen.
”Velan kasvu taittuu jo vuosikymmenen puolivälissä”
Hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa toissa viikolla valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) kertoi, että julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen taittuu jo vuonna 2025.
– Kaikkien näiden toimenpiteiden seurauksena velan kasvu suhteessa kansantuotteeseen, se taittuu jo tämän vuosikymmenen puolivälissä. Vielä viime syksynä arvioimme, että taitos tapahtuu vasta 2030 aika voimakkaidenkin toimenpiteiden jälkeen. Nyt sitä on saatu aiennettua puoliväliin, joka on erittäin tärkeä osa tätä, Vanhanen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Kuluvan viikon maanantaina Vanhanen esitteli politiikan ja talouden toimittajille valtiovarainministeriön järjestämässä tilaisuudessa kalvoa, jossa lukee: ”Velan suhde bkt:hen vakautuu (noin 75 % tasolle) ja taittuu hienoisesti laskevalle uralle jo vuosikymmenen puolivälissä, kun viime syksynä arvioitiin siihen päästävän vasta vuosikymmenen lopulla”.
”Näkymään oli laskettu kestävyystiekartan toimia”
Verkkouutiset kysyi valtiovarainministeriön virkakunnalta tiedotustilaisuudessa, kumpi näkemys on oikea: taittuuko velkasuhde vuoden 2025 paikkeilla vai ei.
– Kehysriihen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa esiteltiin sellaista näkymää, jossa oli laskettu kestävyystiekarttaan sisältyviä hallituksen toimia työllisyyden ja kasvun edistämiseksi mukaan, ylijohtaja Mikko Spolander vastasi.
Spolanderin mukaan kestävyystiekarttaan sisältyneet toimet eivät kuitenkaan ole ”täsmentyneet” siinä määrin, että ne voitaisiin ottaa valtiovarainministeriön ennusteeseen mukaan.
Puoliväliriihen kestävyystiekarttaskenaariossa oli Spolanderin mukaan arvioitu alustavasti, miten tavoitteeksi asetetut toimet kohentaisivat julkista taloutta. Toimet koskevat muun muassa työllisyyttä ja sote-ratkaisua.
Spolander painotti, että puoliväliriihessä esitetty näkymä ei ollut valtiovarainministeriön ennuste, vaan kestävyystiekarttaskenaario.
– Tämä on ennuste, jossa on otettu sisään sellaiset toimet, jotka me olemme kyenneet identifioimaan. Ne osittain liittyvät työllisyyspäätöksiin ja ne päätökset on otettu huomioon, jotka konkreettisesti riihessä tehtiin koskien menoja. Mutta esimerkiksi veroratkaisu, joka siirtyi täsmennettäväksi budjettiriihessä syksyllä, ei ole meidän ennusteessa mukana, Spolander selvitti.
Velan kasvu kiihtyy herkästi taantuman iskiessä
Finanssineuvos Marja Paavonen kertoi, että velka suhteessa bkt:hen on vuonna 2025 noin 16 prosenttiyksikköä korkeampi kuin epidemiaa edeltäneenä vuonna 2019.
– Tämä tarkoittaa sitä, että epidemian jälkeen julkiseen talouteen kohdistuvat riskit ovat kasvaneet. Se johtuu siitä, että mitä korkeampi velkasuhde on, sitä herkemmin sen kasvu kiihtyy taantuman iskiessä tai korkotason noustessa, Paavonen sanoi.
Lisäksi julkiseen talouteen kohdistuu väestön ikääntymisestä aiheutuva menojen kasvupaine.
– Velkasuhteen arvioidaankin kasvavan edelleen vuoden 2025 jälkeen, Paavonen totesi.