[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”taisto-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Kuinka vanhaksi metsän pitää kasvaa, että sitä voi kutsua vanhaksi metsäksi? Tiedolla on väliä, koska EU-komission mielestä kaikki Euroopan vanhat metsät pitää suojella. Komissio julkaisi toukokuussa kesken suurimman koronakohun leviämisen tuoreen biodiversiteettiohjelmansa, jossa se latoi pöytään uudet tavoitteensa.
– Osana tiukan suojelun tavoitettamme on tärkeää, että määritellään, kartoitetaan ja tiukasi suojellaan kaikki EU:n jäljellä olevat aarniometsät ja vanhat metsät, komissio toteaa.
Tämän tarkemmin komissio ei määritellyt. Suomessa virkamiehet ja lobbarit alkoivat heti lähetellä sähköposteja eri suuntiin. Miten paljon Suomen metsiä komissio haluaa suojella?
Sanamuodosta ei voi tarkkaan päätellä edes sitä, haluaako komissio suojella vain vanhat aarniometsät vai sekä aarniometsät että vanhat metsät, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Kari T. Korhonen.
Määrittelyillä on merkitystä, koska ne vaikuttavat pinta-aloihin, ja pinta-aloja komissio juuri haluaa suojella.
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO katsoo, että aarniometsässä ei saa olla merkkejä ihmisen toimista, puut ovat syntyneet luontaisesti eivätkä ekologiset prosessit ole häiriintyneet. Korhosen mukaan Suomessa ehdot täyttyvät, jos metsä on luonnontilaisenkaltainen puustoltaan ja lahopuustoltaan, se on vanhaa (Etelä-Suomessa 120 vuotta ja pohjoisessa 160). Lisäksi sen pitää kuulua suojelualueeseen.
Näin määriteltynä saadaan 200 000 hehtaaria eli alle prosentti metsäalasta.
– Lisäksi meillä on 20 000 hehtaaria luonnontilaisen kaltaisia vanhoja metsiä talousmetsissä, mutta näistä ei tiedetä, miten suuria saarekkeet ovat, Korhonen sanoo.
Muitakin määritelmiä löytyy. Joissakin vanha metsä on vasta 160-vuotias. Joissakin se on vanha silloin, kun ikä ylittää 20 vuodella ”normaalin” kiertoajan. Metsien rakenne eroaa suuresti jäsenmaiden välillä, joten eri maissa on omat määritelmänsä. Näitä yhdistelemällä ja eri lobbaritahojen voimia mittelemällä syntyy ehkä konsensus siitä, mitä aarniometsä – tai komission kielellä ”primäärimetsä” – ja vanha metsä tarkoittavat kaikille eurooppalaisille.
Komissio tavoittelee suuria. Luonto on kriisissä, joten tarvitaan vahvoja keinoja, se sanoo. Jopa puolet Euroopan nisäkkäistä sekä kolmannes matelija-, kala- ja lintulajeista on uhanalaisia. Syksyllä komissio julkaisi Green Deal -ohjelman, johon kuuluu nyt esitelty biodiodiversiteettiohjelma. Ohjelma koskee meriä, maatalousmaita, kosteikkoja, metsiä ja kaupunkeja, siis melkein kaikkea, mistä luontoa löytyy.
Perinteiseen tapaan metsät kiinnostavat suomalaisia, tuleehan maamme vientituloista viidesosa metsäteollisuudesta. Iso osa komission ehdotuksista kohdistuukin maassamme metsiin.
Metsänomistajien MTK ei innostunut komission ajatuksista, ei myöskään yrityksiä edustava Metsäteollisuus ry.
– On valitettavaa, ettei esimerkiksi metsien kansantaloudellista merkitystä huomioida lainkaan, EU-metsäasioiden päällikkö Maija Rantamäki Metsäteollisuudesta sanoo tiedotteessa.
Sen sijaan suojelujärjestöt iloitsivat.
– On hienoa, että luonnon köyhtyminen halutaan pysäyttää EU:n alueella vuoteen 2030 mennessä, sanoi Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1593163434885{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”taisto-02″][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row_content” css=”.vc_custom_1593163809967{margin-right: 20px !important;margin-left: 20px !important;}”][vc_column][vc_custom_heading text=”Kuutiometri puuta on kasvaessaan sitonut ilmakehän hiilidioksidia tuhat kiloa. Tämä sama hiilidioksidimäärä vapautuu, kun ajaa kahdeksan litraa bensiiniä sadalla kilometrillä kuluttavalla perheautolla noin 5000 kilometriä.” font_container=”tag:h6|text_align:center” google_fonts=”font_family:Fauna%20One%3Aregular|font_style:400%20regular%3A400%3Anormal” css_animation=”fadeInUp”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Teollisuudella on kaikenlaisia huolenaiheita, kuten vaikkapa se, että koska Suomessa suuri osa vanhoista metsistä on jo suojeltu, komissio saattaa siirtää katseensa kohti nuorempia, talouskäytössä olevia metsiä.
Muutakin pelottavaa löytyy. Komissio haluaa asettaa tavoitteeksi, että 30 prosenttia EU:n maapinta-alasta suojellaan. Tällä hetkellä jäsenmaat ovat suojelleet keskimäärin 26 prosenttia mutta Suomessa vain 18 prosenttia. Suomikin tosin ylittää YK:n asettaman tavoitteen, joka on 17 prosenttia.
Metsäsektori mielellään muistuttaa, että Luxemburgin on helppo suojella puolet metsäpinta-alastaan, kun maan koko ei ole kuin neljännes Uusimaasta. Lisäksi Suomessa suojelu tarkoittaa yleensä tiukkaa suojelua, kun taas monissa maissa suojelumetsiäkin käsitellään.
Mutta jos komission vaatimus toteutuisi sellaisenaan, Suomi joutuisi etsimään isoja maa-aloja suojeluun.
Vasta-argumenttina voi toki yrittää käyttää sitä, että Suomessa sijaitsee jo tällä hetkellä yli puolet EU:n tiukasti suojelluista metsistä. Luvassa onkin sanoilla saivartelua, kun eri maiden virkamiehet ja lobbarit kiistelevät, mitä tarkoittavat sanat suojella, suojella tiukasti, rauhoittaa ja säilyttää.
Turvemaitakin komissio katselee. Se haluaa, että hiiltä sitoneet kosteikot ja suot suojellaan tiukasti.
Teollisuutta ja maanomistajia huolettaa termi ”tiukasti”, onhan Suomen pinta-alasta kolmannes suota. Jos komissio vaatii, että ojitettuja ja puuta kasvavia turvemaita suojellaan, metsäyhtiöt menettävät raaka-ainelähteen ja metsänomistajat puunmyyntituloja.
Entä mitä pitäisi ajatella komission vaatimuksesta, että metsissä tulee noudattaa ”luonnonläheistä” metsänhoitoa? Tätä termiä ”closer-to-nature” ei ole määritelty tarkemmin, mutta FAO:n mukaan se tarkoittaa, että puut syntyvät luontaisesti ja metsässä kasvaa eri-ikäisiä puita.
Luonnonläheinen siis muistuttaa niin sanottua jatkuvaa kasvatusta, jossa metsää ei avohakata vaan sieltä poimitaan vain isot puut. Perinteinen metsäväki vieroksuu menetelmää, koska metsän uudistumisesta ei ole takeita ja koska puuntuotanto voi pienentyä.
Jotain hyvääkin teollisuus ja metsänomistajat löytävät komission paperista: EU:hun pitää istuttaa kolme miljardia puuntainta. Tällä tavoin syntyy uutta metsää ja hiilinielut kasvavat.
Tosin Suomessa istutetaan joka kevät 150 miljoonaa puuta, joten avoinna on, luetaanko nämä jollain tavoin Suomen eduksi. Joutomaiden metsitystäkin on alettu valmistella jo ennen komission esitystä. Yhteensä Suomessa kasvaa 78 miljardia puuta.
EU-parlamentaarikko Alviina Alametsä (vihr.) sanoo, että komission esitykselle on hyvät perusteet. Lajeja katoaa ja ilmastonmuutos kiihtyy, ja se koskee myös Suomea, hän sanoo.
– Emme ole onnistuneet suojelussa niin hyvin kuin olisi pitänyt. Suomessakin on vaikeuksia saada lajikatoa pysähtymään, Alametsä sanoo.
Hän toivoo, että Suomi ei lähde vesittämään biodiversiteettiohjelmaa. Suomesta löytyy vielä runsaasti suojelun tarpeessa olevia luonnontilaisia metsiä, kun monesta Euroopan maasta ne ovat kadonneet kokonaan, hän katsoo.
– Suurin osa strategian metsätavoitteista on Suomen omien linjausten mukaisia, joten se ole yhtä iso ponnistus kuin monille muille maille.
Alametsä kaipaa komissiolta toimia kansainvälistä metsäkatoa vastaan ja haluaa kauppasopimuksiin tiukempia ehtoja. Komissiohan toteaa esityksessään, että se haluaa ”minimoida” metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden pääsyn EU-markkinoille.
– Kauppapolitiikka voisi olla vähän kunnianhimoisempaa.
Kokoomusmeppi Petri Sarvamaa ei innostu biodiversiteettiehdotuksesta yhtä paljon. Hänen mukaansa vanha totuus, jonka mukaan suomalaista metsätaloutta ei ymmärretä Brysselissä, on totta.
– Se pitää valitettavasti paikkansa. Välillä meinaa kärsivällisyys loppua.
Sarvamaa ottaa esimerkiksi vapaaehtoiset suojeluohjelmat, joita Suomessa on tällä vuosituhannella toteutettu. Metso-ohjelmalla on suojeltu 73 000 hehtaaria metsää, ja tuoreella Helmi-ohjelmalla suojellaan 20 000 hehtaaria soita.
– Vapaaehtoinen suojelu ei juuri herätä huomiota Brysselissä, Sarvamaa harmittelee.
Tosin viime aikoina on vähän saatu jalansijaa, koska komission maatalouspääosasto on kiinnostunut Suomen vapaaehtoisesta suojelusta. Erityistä mielenkiintoa on herättänyt se, että Suomessa valtio maksaa vapaaehtoisesta metsiensuojelusta selvää rahaa yksityisille maanomistajille.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1593163434885{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”taisto-03″][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row_content” css=”.vc_custom_1593163809967{margin-right: 20px !important;margin-left: 20px !important;}”][vc_column][vc_custom_heading text=”Jos yhden kasvukauden päivän aikana kasvanut puusto pinottaisiin metrin korkuiseen ja metrin levyiseen pinoon, tuon puupinon pituus olisi yli 1300 kilometriä” font_container=”tag:h6|text_align:center” google_fonts=”font_family:Fauna%20One%3Aregular|font_style:400%20regular%3A400%3Anormal” css_animation=”fadeInUp”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Nykyinen EU-komissio aloitti työnsä viime joulukuussa puoli vuotta EU-vaalien jälkeen. Komission puheenjohtajana toimii saksalainen kristillisdemokraatti Ursula von der Leyen, mutta suojelutavoitteiden kannalta tärkeimpään rooliin nousee komission varapuheenjohtaja, hollantilainen sosiaalidemokraatti Frans Timmermans.
Timmermans johtaa komission Green Deal -ohjelmaa. Sen johtoajatuksiin kuuluu, että metsiä suojellaan, jotta luonnon monimuotoisuus säilyy ja hiilinielut kasvavat.
– Ilmastonmuutos ja biodiversiteetin köyhtyminen ovat selkeitä ja todellisia uhkia ihmiskunnalle, hän sanoi biodiversiteettiesityksen julkistamistilaisuudessa.
Jotain Timmermansin sympatioista kertoo se, että hän on valinnut kabinettipäällikökseen entisen luontoaktivisti Diederik Samsonin. Samson toimi vuosina 1995–2001 ympäristöjärjestö Greenpeacessa ensin vapaaehtoisena ja myöhemmin ohjelmajohtajana. Pian sen jälkeen hänet valittiin Hollannin parlamenttiin.
Metsänomistajien ja teollisuuden lobbarit pitävät epätoivoisena Timmermansin pään kääntämistä. Komissaari kyllä huolehtii auto- ja terästeollisuudesta, mutta puunkäyttö ja biopohjainen teollisuus näyttävät olevan hänelle yhdentekevä asia, he harmittelevat. Pienenä voittona voi pitää sitä, että Timmermans toukokuun alussa saatiin lausumaan muutama puurakentamista tukeva virke.
Kun EU-komissaarit nimitetään tehtäviinsä, he eivät enää saa edustaa jäsenmaitaan, vaan heidän tulee edustaa koko EU:ta. Käytännössä komissaarit kiertävät tätä pyhää periaatetta ja valvovat kotimaansa etuja, mutta kuitenkin niin, että jonkinlainen hygienia säilyy.
Suomen nykyinen EU-komissaari on Jutta Urpilainen. Hänen salkkuunsa kuuluvat kansainväliset kumppanuudet, joista tärkeimpänä Afrikan asiat.
Salkun sisällöstä seuraa, että kun komissio valmistelee biodiversiteettiohjelmaa, asiakirjat tulevat Urpilaisen pöydälle verraten myöhään. Monet tärkeät linjaukset on siinä vaiheessa jo tehty.
Suomalainen metsäsektori katsoo, että Urpilainen ymmärtää heidän tarpeitaan. Hänen taustapuolueensa on SDP, jolle metsäyhtiöiden työpaikat ovat tärkeitä.
Tämä tiedetään myös eurooppalaisissa ympäristöjärjestöissä, mistä seuraa, että Urpilaista tarkkaillaan.
Toukokuussa, ennen biodiversiteettiohjelman julkistusta, ympäristöjärjestö Fern tiedotti, että Urpilainen haluaa ohjelmaan kirjauksen vanhojen metsien hiilen sidonnasta. Fernin mukaan Urpilainen ja maatalouskomissaari Janusz Wojciechowski ehdottivat sanamuotoa, jonka mukaan vanha metsä sitoo hiiltä huonommin kuin nuori metsä.
Fern väitti, että Urpilainen suosii Suomea.
– Hän toimii kotimaansa valtavan metsäteollisuuden asiamiehenä ja EU:n yhteistä etua vastaan, Fern tviittasi.
Fernin esittämä tieto Urpilaisesta on kiinnostava, mutta se on todennäköisesti väärä. Ainakin Urpilaisen kabinetti kiistää, että komissaari olisi ehdottanut mitään tällaista.
– Tieto on virheellinen. Fernin väite ei pidä paikkaansa ja olemme sen myös järjestölle kertoneet. Emme tiedä, mihin sen perustavat, kabinetista todetaan Nykypäivälle.
Fern toteaa saaneensa tiedon komissiolähteestä.
– (Kommenttimme) perustuu sisäiseen tietoon yhteyshenkilöltämme, ei Urpilaisen julkiseen kannanottoon. Olemme keskustelleet kabinetin kanssa ja he kiistävät tiedon, Fernin tiedottaja toteaa sähköpostitse.
Mitä tulee itse asiaan, nykytiedon valossa nuori metsä todennäköisesti on parempi hiilinielu kuin vanha metsä. Metsähän sitoo kasvaessaan hiiltä, mutta mitä vanhemmaksi se kasvaa, sitä vähemmän se sitoo. Vanha metsä sen sijaan toimii hiilivarastona, jossa hiili säilyy.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1593163434885{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”taisto-04″][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row_content” css=”.vc_custom_1593163809967{margin-right: 20px !important;margin-left: 20px !important;}”][vc_column][vc_custom_heading text=”Koko metsätalousmaan (sisältäen metsä- ja kitumaan lisäksi joutomaan ja muun metsätalousmaan) pinta-alasta suojeltuja alueita oli yhteensä 4,7 miljoonaa hehtaaria, 18 prosenttia metsätalousmaan pinta-alasta.” font_container=”tag:h6|text_align:center” google_fonts=”font_family:Fauna%20One%3Aregular|font_style:400%20regular%3A400%3Anormal” css_animation=”fadeInUp”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Von der Leyenin komissio on monien arvioiden mukaan arvoiltaan vihreämpi kuin aiemmat komissiot. Todisteeksi käy vaikkapa voimassa oleva biodiversiteettiohjelma, joka asettaa metsien käytölle vähemmän tavoitteita kuin ehdotus uudeksi ohjelmaksi.
Komissio myös haluaa avata viime kaudella tehtyjä päätöksiä, joista osaa ei ole ehditty vielä edes panna toimeen.
Kaksi vuotta sitten komissio esimerkiksi määritteli, että puupohjaisen energian käyttö on kestävää, jos se on korjattu laillisista lähteistä, metsän uudistamisesta, maaperän laadusta ja metsien suojelusta on huolehdittu ja jos metsävarat kasvavat pitkällä aikavälillä.
Direktiivin toimeenpano on vasta alkanut, mutta jo nyt komissio pohtii sen muuttamista. Alan yrityksissä asia sapettaa, koska ne ovat jo tehneet työtä sovittaakseen järjestelmänsä aiemmin sovittuun direktiiviin.
Kiintoisaa muuten bioenergian, vaikkapa metsähakkeen, käytössä on, että vielä runsaat kymmenen vuotta sitten sitä pidettiin hyvänä keinona korvata fossiilisia polttoaineita. Suomessakin vihreät vaati metsäenergialle takuuhintaa.
Nyt puolueen näkemys on muuttunut. Voimassa olevassa ilmasto-ohjelmassaan vihreät on huolissaan siitä, että Suomeen rakennetaan ”useita metsäpohjaisia biopolttoaineita valmistavia tehtaita”.
Komissio valmistelee myös niin sanotun lulucf-asetuksen muuttamista. Tällä asetuksella lasketaan metsien hiilinieluja. Suomessa laskutapa on herättänyt huolta, koska sen pelätään rajoittavan hakkuita, vaikka metsät toimivat isona hiilinieluna. Asetus on vuodelta 2018 ja sen toimeenpano alkaa ensi vuonna.
Petri Sarvamaa ennustaa, että komissio haluaa kiristää sitä.
– Hiki päässä on laskettu hiilinieluja, ja ennen kuin on edes valmista, avataan paketti uudelleen. Ei ole vaikea arvata, yritetäänkö sitä tiukentaa.
Komission vihertyminen on osa ajan henkeä, sanoo Alviina Alametsä. Yhä useammat kansalaiset ottavat kantaa ympäristöasioiden puolesta keskusteluissa ja vaaliuurnilla. Tieteen viestiä kuunnellaan, hän sanoo.
– Nykykomissio ottaa ilmastonmuutoksen vakavammin kuin edellinen. Suomessakin ilmasto koetaan tärkeäksi, samoin avohakkuiden vähentäminen. Luonnonsuojelu kasvattaa kannatustaan.
Asenteiden muutos näkyi vuosi sitten EU-vaaleissa. Vihreiden kannatus kohosi 12 prosenttia ja se sai 74 paikkaa EU-parlamenttiin.
Sarvamaa huomauttaa, että vihreät eivät kuitenkaan saaneet yhtään komissaaria. Sen vuoksi komission vihertymisen syitä pitää etsiä valtapuolueista.
– Isot eurooppalaiset valtapuolueet EPP ja sosiaalidemokraatit ovat ottaneet ison harppauksen vihreään suuntaan.
EPP tarkoittaa keskustaoikeistoa, johon Suomesta kuuluvat kokoomus ja kristillisdemokraatit.
Biodiversiteetin ympärillä käydään monenlaista valtataistelua. Yksi niistä on komissio vastaan jäsenmaat.
EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, joten jäsenmaat saavat itse päättää niin sanotut metsäasiat. EU:lla kuitenkin on luonnonsuojelupolitiikka, joten kun komissio laatii tiukat suojeluvaatimukset, se pystyy mutkan kautta ohjaamaan myös metsäpolitiikkaa.
Suomi ei halua, että metsävalta lipsuu kotimaasta Brysseliin. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) on jo ilmoittanut, että Suomi haluaa pitää metsäpäätökset omissa käsissään.
Hallituspuolue vihreät saattaa joustaa enemmän kuin keskusta. Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) esimerkiksi sanoo olevansa tyytyväinen ”Euroopan laajuisiin politiikkatoimiin”.
Alametsäkin sanoo, että hänen mielestään komission tulisi asettaa tiukat ohjakset suojelulle.
– Vihreiden näkökulmasta strategia voisi olla vieläkin sitovampi.
Komissio kilpailee myös EU-parlamentin kanssa. Komissio näet laatii parhaillaan myös metsästrategiaa, ja se on pyytänyt parlamentilta näkemystä asiasta. Parlamentissa raportoijana toimii Petri Sarvamaa. Parlamentin versiossa todennäköisesti otetaan yritysten ja metsänomistajien edut paremmin huomioon kuin komissiossa.
Komission sisällä maatalouspääosasto taistelee ympäristöpääosaston kanssa biodiversiteetti- ja metsästrategioiden linjauksista. Asetelma on tuttu kotimaasta, onhan meilläkin ympäristöministeriön (YM) ja maatalousministeriön (MMM) välillä pysyviä jännitteitä.
Biodiversiteettipaperin valmistelu kuuluu ennen kaikkea Mikkoselle ja Lepälle. Heidän tiedotteidensa perusteella voi arvioida, että Mikkosen linja on ”kyllä” ja Lepän ”ei”.
On syytä muistaa, että EU-strategia ei vielä merkitse samaa kuin lainsäädäntö. Vaikka komission biodiversiteettistrategia hyväksyttäisiin sellaisenaan – mikä olisi yllätys – suojelun lisääntyminen edellyttäisi vielä erillisten lakien säätämistä. Siihen kuluu aikaa vuosia.
Yksi erikoisuus biodiversiteettipakettiin sisältyy: komissio toteaa, että koronavirus tekee luonnonsuojelusta yhä tarpeellisempaa.
– Pandemia lisää tietoisuutta ihmisten terveyden ja ekosysteemien terveyden välisestä yhteydestä, komissio kirjoittaa.
Kun komissio julkisti Green Deal -ohjelmansa joulukuussa, koronasta tai muista viruksista ei puhuttu mitään. Ensimmäisen kerran COVID-19 ilmestyi biodiversiteettipaperin luonnoksiin maalis-huhtikuun vaihteessa, kun EU:n sisärajat oli jo suljettu.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]