Suomi sijoittui vastikään 10. sijallaan Ruotsin edelle Euroopan maiden terveydenhoidon toimivuutta mittaavassa Euro Health Consumer -indeksissä. Molemmat maat saivat pyyhkeitä hoitoon pääsyn hitaudesta. Raportissa kuvataan Ruotsin syöpähoitojonoja suorastaan epäinhimillisiksi.
– Vertailu kertoo, että hoitojonojen pituus on Ruotsissa yhä keskeinen ongelma muutaman vuoden takaisesta uudistuksesta huolimatta, Tainio toteaa.
Ruotsissa yksityiset yritykset on otettu mukaan tuottamaan julkisia perusterveydenhuoltopalveluita. Sekä THL että Keskusta ovat ehdottaneet vastaavanlaista mallia myös Suomeen.
– Ruotsin mallin hyvä puoli on se, että palveluiden järjestämisvastuu on riittävän suurilla toimijoilla ja rahoitusmalli on selkeästi yksikanavainen. Myös potilaiden valinnanvapaus toteutuu Suomea paremmin. Länsinaapurista hiljalleen tihkuvat tiedot kertovat kuitenkin toistuvasti siitä, ettei Ruotsin mallilla ole saatu ratkaistua ongelmia, joiden vuoksi meillä on alun perinkin lähdetty tekemään sote-uudistusta. Hoitojonot ovat näistä kysymyksistä aivan keskeisimpiä, Tainio huomauttaa.
Hänen mukaansa vaikuttaa myös siltä, ettei perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio toteudu Ruotsissa toivotulla tavalla. Sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon integraatiota ei siellä perinteisesti olekaan.
– Kun ennaltaehkäisyssä ja palveluohjauksessa on vikaa, erikoissairaanhoidon kustannukset kasvavat. Sote-uudistuksessa pyritään nimenomaan palveluiden yhteensovittamiseen, joka toteutuessaan vähentää pidemmällä aikavälillä kustannuksia ja pienentää terveyseroja, Tainio jatkaa.