Iiro Seppänen syntyi taloustoimittaja Esko Seppäsen pojaksi. Seppänen oli porvarillisten piirien silmissä kiusantekijä, joka hankkiutui pörssiyhtiöiden omistajaksi yhden osakkeen voimin. Hän kiusasi yhtiöiden yhtiökokouksissa osakkeen omistajia esittäen hankalia ja 1970-luvulle tyypillisiä luokkatietoisia kysymyksiä.
Esko Seppäsestä tuli vasemmistolaisen talouspolitiikan äänitorvi, tie johti europarlamenttiin, mistä oli muodostuva monen menestyneen poliitikon lepokoti. Poliittiset ääripäät kohtasivat: Seppänen ja entinen valtiovarain ministeri Iiro Viinanen (kok.) ystävystyivät. Olin läsnä kun herrat esittelivät yhteisen kirjansa molempia luhistuttaneesta Parkinsonin taudista.
Esko Seppäsen pojasta kehittyi epäterveellisiin harrastuksiin mieltynyt nuori. Iiro alkoi harrastaa taikatemppuja ja itsetuhoisia hyppyprojekteja. Elämä johti koheltamisiin julkkisten kanssa. Kyse ei ollut suinkaan turvaverkoilla suojatuista sirkusesityksistä. Kehityskulku vei kohti BASE-hyppyihin ympärimaailman.
BASE -lyhenne muodostuu neljästä sanasta: Building (rakennus), Antenna (antenni), Span (kaari/ silta) ja Earth (vuori). Kyse oli eräänlaisesta ADHD-radikalismista, kuolemanvaaralla nauttimisesta.
BASE-huimapäät etsiytyvät paikkoihin, josta he suorittavat eräänlaisia riskiennätyksiään. Monissa maissa itsemurhahypyiksi luokiteltavat suoritukset ovat kiellettyjä, esimerkiksi Manhattanilla moiset ovat rangaistavia. Hirtehinen onkin Iiro Seppäsen kuvaus, kun hän kavereineen yritti salakuljettaa hyppyvarusteitaan Empire State Buildingiin sieltä hypätäkseen. Tiukka valvonta esti yrityksen.
Raha, kuolemanvaara ja julkisuus
Kaunis on kirjan tarkoitus: pelon havaitseminen, siitä kärsiminen ja kauhutunteen voittaminen. Kummallinen asetelma: pelon tarkoituksellinen hankkiminen ja tuon olotilan torjumisen neuvominen. Ristiriita on jakomielinen. Onko Iiro paras antamaan opastusta pelon väistämisessä, kun hän kuvailee euforisia kokemuksiaan myydessään omia kokemuksiaan lähellä kuolemaa?
Vaarallisten hyppyjen harrastajat saavat, mitä tavoittelevat: julkisuutta ja siihen liittyvää rahantekoa. Satojen metrien pudotus lähellä vuoren rinnettä on vienyt monen hengen. Kuolema on vältettävissä suunnittelun ja luotettavien välineiden avulla. Kun putoaja kiskaisee varjonsa auki, ensin pamahtaa esiin turvatatti, joka repäisee päävarjon auki.
Jos kaikki ei mene kuten pitäisi, kohtalo on lähellä. Epäonni tuhosi Iiro Seppäsen jalkaluut. Jalat eivät parane koskaan. Eräässä hypyssä oli tarkoitus pujahtaa vauhdilla alapuolella olevien siltarakenteiden välistä. Lähellä syöksynyt Seppänen näki kaverinsa pirstoutuvan palasiksi, itse hän selvisi tilanteesta fyysisesti vaan ei henkisesti.
Kuinka suhtautua lastenmurhaajaan
Hirvittävin onnettomuus kävi kuitenkin tavallisena arkena, yllättäen. Hänen uudella vaimollaan oli aiemmasta avioliitosta kolme alaikäistä lasta, joista vaimon edellinen aviomies tappoi kaksi kostoksi. Murhaaja korosti oikeudessa katkeruuttaan kieriskellen itsesäälissä ja julkisuudessa. Prosessi venyi ja venyi, kunnes halveksittava murhaaja päätti päivänsä oman käden kautta. Uhrien ja heidän omaistensa kannalta: onneksi.
Kirjassaan Seppänen läpikäy murhia ja niiden seurauksia, joiden käsittelemiseen häneltä ei liikene riittävästi voimia. Hänen vaimonsa sen sijaan kanavoi kammottavat murhat ja siihen liittyvät traumat kohdistamalla energiansa hyväntekeväisyyteen.
Iiro Seppänen jakaa kokemuksiinsa liittyviä neuvoja, mutta ihmettelee, miten voittaa pelot, jotka ovat kuin ikuisia ja niiden taustatekijät olevassa olevaa totta. Samalla hän nimeää useista käsittelemistään peloista yhden, järkyttävimmän: hyljätyksi tulemisen pelon.
Pelon toinen nimi on fobia, jota usein käytetään pelon tunteen ja pelokkaan ihmisen halveksintaan. Aivan kuin fobia olisikin ulkopuolisten vapaasti määriteltävissä oleva poliittinen leima. Sekä fobialla että pelolla voi olla yksityisen ihmisen kannalta vankat perusteet. Niistä kärsivää ei ole viisasta halveksia, eikä sitä Seppänen tee.
Iiro Seppänen: Pelot jotka kohtasin. Docendo 2026.