Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa kaihileikkauksien hoitojono yltää edelleen OECD-maiden kärkeen. Suomessa 62,7 prosenttia potilaista odottaa leikkaukseen pääsyä yli kolme kuukautta, kertoo Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry tiedotteessaan.
Tämä siitäkin huolimatta, että silmälääkäreiden ja optometristien suhteellinen määrä asukasta kohti on EU:n ja Pohjoismaiden tasolla korkealla.
Kaihi on yleinen, yli 30 prosentilla yli 65-vuotiaista on yhdessä tai kummassakin silmässä kaihi, joka haittaa näköä. Näöntarkkuus heikkenee asteittain ja ainoa hoitomuoto on leikkaus.
Kaihileikkauksien lisäksi hoitojono ylittää hoitotakuun yleisesti useiden muidenkin silmäsairauksien hoidon kohdalla.
– Tulevaisuudessa, väestön ikääntymisen myötä, tulevat muutkin geriatriset silmätaudit, kuten ikärappeuma, glaukooma ja diabeettinen retinopatia yleistymään merkittävästi. Sote-uudistuksen toimeenpanoon ne luovat uusia kysymyksiä silmäterveydenhuollon tulevaisuudesta ja niiden hoidon toteuttamismallista, toteaa Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.
Hän huomauttaa, että hoitojonot ovat kroonisesti pitkiä silmäsairauksien hoidon osalta jo nyt.
– Hyvinvointialueiden valmistelutyössä tulisikin miettiä, miten palvelut tarjotaan kustannustehokkaasti ja kattavasti niin, että jonot saadaan purettua. Pitkittynyt avunsaanti vaikeuttaa kohtuuttomasti potilaan elämää, Tast sanoo.
Sote-uudistuksessa linjataan painopisteen siirtymisestä erikoissairaanhoidosta perustasolle ja palvelutuotannon painottamisesta julkiselle sektorille.
Tastin mukaan silmäsairauksien osalta julkinen sektori ei kuitenkaan tällä hetkellä tuota käytännössä lainkaan perustason silmäterveyden palveluita, joten palvelutuotannon painottaminen julkiselle puolelle ei siltä osin kohtaa todellisuutta.
– Sen sijaan, että ajaudutaan yksityisen- ja julkisen sektorin kilpaan valmiiksi niukoista silmäterveydenhuollon ammattihenkilöresursseista, toimivampi tapa kehittää silmäterveydenhuoltoa olisi integroida olemassa oleva yksityisten palveluntuottajien verkosto kiinteäksi osaksi julkista terveydenhuoltoa. Tämä voidaan tehdä käyttämällä ostopalveluita ja palveluseteleitä.
– Erityisesti palvelusetelit ovat erinomainen väline hyödyntää olemassa olevia resursseja ja yritysten palveluverkkoon jo tekemiä investointeja, kertoo Tast.
Palveluseteleiden lisäksi tilanteen purkamiseen saadaan Tastin mukaan tehokkuutta sekä järkevällä työnjaolla julkisen- ja yksityisen että optometristien, eli rajatulla lääkkeenmäärämisoikeuden omaavien optikoiden ja silmätautien erikoislääkärien välillä.