Tällä viikolla ainakin Helsingissä aurinko on lämmittänyt, mutta kuinka moni hoitokodin asukas on päässyt tästä ulkosalla nauttimaan?
En syytä hoitohenkilöstöä, joka joutuu nyt koronaepidemian takia tekemään työtään erittäin kovassa paineessa. Apukäsiä ulkoiluun löytyisi lähiomaisista, mutta vierailut hoitokoteihin on tartuntariskin vuoksi kielletty.
Helsinkiläinen palvelukoti Wilhelmiina pystytti ensimmäisenä pihalleen ”tapaamistuvan” , joka muistuttaa työmaakoppia ja jonka sisällä asukas voi turvallisesti tavata lähiomaisiaan – vieläpä lasin takana. Mallia saatiin Hollannista ja nyt innovaatio kiinnostaa muissakin hoitokodeissa.
Vaikka olosuhteet muistuttavat jossain määrin vankilatapaamista, innovaatio on hieno ja hyvä askel eteenpäin ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisessä. Kolme asiaa konttitapaamisesta jää kuitenkin puuttumaan: ulkoilu, liikunta ja lähikontakti, joka saattaa olla kahden edellä mainitun edellytys.
Suomessa meillä on viime aikoina vaadittu suureen ääneen kaikille kasvomaskipakkoa tai vähintäänkin -suositusta julkisilla paikoilla liikuttaessa. Itse olen suhtautunut näihin toistaiseksi varauksella, mutta ainakin yhdessä tilanteessa maskipakko voisi olla paikallaan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä sosiaali- ja terveysministeriö pohtivat parhaillaan yli 70-vuotiaiden toimintaohjeiden lieventämistä koronavirusepidemiassa. Ilta-Sanomien mukaan jatkossa liikkumiseen kodin ulkopuolella kannustettaisiin, mutta muiden ihmisten tapaamiset tulisi tapahtua pääsääntöisesti ulkosalla sekä huolehtia – aiemmin ohjeistetun metrin sijaan – kahden metrin turvavälistä.
Mitä tulee hoitokoteihin, hallitus tarkastelee tiettävästi niiden vierailukäytäntöjä uudelleen kesäkuussa.
Heitän tähän liittyen ilmaan ajatuksen: voisiko hoitokotien vierailukieltoa jatkossa lieventää niin, että ulkoilu lähiomaisen kanssa sallittaisiin?
Ja nyt tullaan siihen maskipakkoon.
Turvavälien noudattaminen on meille hyväkuntoisille luksusta. Sen sijaan moni hoitokodin asukas on jo fyysisesti niin heikossa kunnossa, että turvallinen kävely ulkosalla vaatisi käsikynkkää lähiomaisen kanssa. Eikä pyörätuolin työntäminen onnistu sekään kahden metrin etäisyydeltä.
Entä jos molemmille jaettaisiin hoitokodin tuulikaapista asianmukaiset (ei mitkään rätit) maskit ja näin yhteinen matka voisi alkaa?
Elämän laatu jäänyt katveeseen
Suomen koronastrategian on sanottu pohjautuvan siihen, että jokaisen elämä on arvokas. Perusoikeuksia on rajoitettu vetoamalla elämän suojeluun. On kiistaton fakta, että koronavirus voi olla kohtalokas etenkin ikäihmisille. Samalla meillä on jäänyt katveeseen keskustelu elämän laadusta suhteessa sen määrään.
Monet yli 70-vuotiaat, vielä aktiiviset ja hyväkuntoisetkin seniorit ymmärtävät nuoria paremmin elämän rajallisuuden. He haluavat elää hyvää elämää – tässä ja nyt. Ulkoilla. Tavata ystäviä ja sukulaisia. Vaikuttaa vielä oman elämänsä suuntaan, kun se on mahdollista.
Koronarajoitusten traaginen puoli on se, että sosiaalisten ja fyysisten kontaktien välttäminen on iskenyt juuri siihen, mitä monet ikäihmiset pitävät elämässään elämisen arvoisena.
Ei olekaan ihme, että monet yli 70-vuotiaat voivat tällä hetkellä huonosti.
Elämän laatu suhteessa määrään korostuu entisestään, kun kuolema on astetta lähempänä, kuten hoitokodeissa. Geriatrian professorit muistuttivat taannoisessa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan, että ”ilman koronatartuntaakin keskimääräinen jäljellä oleva elinaika lasketaan kuukausissa eikä vuosissa” viitaten monien asukkaiden tilanteeseen.
Vaikka koronarajoitusten tavoitteena on estää asukkaiden sairastumista, ne voivat ”myös romahduttaa loputkin jäljellä olevasta toimintakyvystä ja elämänlaadusta”, huomauttivat professorit.
Koronakriisin yhteydessä on kannettu huolta tehohoitopaikkojen riittävyydestä. Tässä yhteydessä on hyvä myös muistaa, että hoitokotien asukkaat eivät näitä paikkoja kuormita. Yli 80-vuotiaiden kohdalla tehohoidosta on harvoin enää hyötyä. Kyse ei ole ikäsyrjinnästä vaan siitä, että toimenpide on monelle erittäin rankka.
Tähän mennessä kolme neljästä tehohoidossa olleesta on ollut Suomessa alle 70-vuotiaita.
Olemme saaneet lehdistä lukea aviopareista, joista toinen on hoitokodissa ja toinen tapaa häntä ulkoa lasin takaa. Hoitokotien rajoitusten purkaminen sallimalla vierailut lähiomaisten kanssa yhdessä ulkoillen sisältää riskejä, mutta yksinäisyys, ahdistus ja fyysisen toimintakyvyn romahdus voi lopulta tappaa pahemmin kuin korona.