Raha-automaattipelaamisen kasvu on pysynyt hillittynä jo kaksi vuotta, mikä johtuu RAY:n liikepaikkojen johtajan Jari Kivelän mukaan talouden taantumasta ja suomalaisten varovaisemmasta rahankäytöstä.
Virolahdella Kymenlaaksossa pelataan kaikkein ahkerimmin. Kunta on säilyttänyt ykköspaikkansa edellisvuodesta, vaikka pelaaminen on siellä hiukan laskenutkin. Virolahden kärkipaikkaa selittää kunnan alueella sijaitseva Vaalimaan rajanylityspaikka, jonka läpi kulkee vuosittain miljoonia matkustajia.
Toiseksi suurin luku raha-automaattipelaamisessa on Etelä-Savon Pertunmaalla, jossa myös pelaaminen on vähentynyt edellisvuodesta. Kolmannelle sijalle on noussut Suomen pohjoisin kunta Utsjoki. Utsjoen suurta pelaamislukua sekä pelaamismäärän nousua selittää norjalaisten asiointi Karigasniemen kylässä.
– Suomi on norjalaisille edullinen maa, joten he käyvät Karigasniemellä ostoksilla. Lisäksi samalla kohtaa Norjan puolella ei ole tarjolla vastaavanlaisia palveluita, sanoo Kivelä.
Raha-automaattiyhdistyksen koko liikevoitto käytetään sosiaali- ja terveysjärjestöjen sekä sotiemme veteraanien tukemiseen. RAY-avustusta saa noin 800 sosiaali- ja terveysalan järjestöä liki 1 700 eri kohteeseen yhteensä 308 miljoonaa euroa. Avustukset ohjataan mm. nuorten työllistymiseen, mielenterveystyöhön ja ikäihmisten toimintaan.
Avustusten lisäksi RAY:n tuotosta osoitetaan 113,7 miljoonaa euroa sotiemme veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen. Yhteensä suomalaisten hyvinvointiin menee RAY-rahaa noin 420 miljoonaa euroa.
Aikaisempia vuosia enemmän avustuksia suunnataan lapsi- ja perhetyöhön sekä maahanmuuttajien ja omaishoitajien tukemiseen.