Koronan aiheuttaman akuutin kriisin hoidossa työnjako valtiovallan ja kuntien välillä on ollut ilmeinen. Hallitus on määrännyt ja ohjeistanut. Kunnat ja kaupungit ovat totelleet ja toimeenpanneet.
Kun siirrytään terveys- ja turvallisuuskriisistä taloustilanteen korjaamiseen, kaupunkien oma päätöksentekovalta lisääntyy. Kaupungit ovat nousun kynnyksellä sateentekijän roolissa.
Talousvaikeuksien selättämiseen tarvitaan sopeutuksia ja elvyttäviä investointihankkeita. Kaupungeilla on vahva intressi saada oman talousalueensa työllisyys nousuun ja elinkeinoelämä kuntoon.
Kaupunkien päätöksenteko nousee siis ajankohtaiseksi ja erittäin tärkeäksi teemaksi juuri kuntavaalien alla.
Julkinen keskustelu on eduskuntakeskeistä
Politiikan julkisuus keskittyy eduskuntatyöhön ja varsinkin hallituksen päätöksiin. Kunta- ja kaupunkipolitiikka jäävät paikallislehtien asiaksi. Valtakunnallinen media nostaa kaupunkipolitiikkaa esiin, kun päätöksenteko sakkaa, kuten Kittilässä. Tai kun hankkeissa epäonnistutaan, kuten Länsimetron case osoitti.
Kun talousnousua aletaan tehdä kaupungeissa, pitäisi julkiseen keskusteluun nostaa enemmän niitä hankkeita, joilla kasvua saadaan aikaan. Ja päätöksentekijöitä, jotka kantavat taloudellisesta tilanteesta vastuun.
Huomiotaloudessa näkyvyys voi olla ratkaisevaa hankkeiden läpiviemisessä. Jos paikallisista kysymyksistä uutisoi vain monopoliasemassa toimiva maakunnan sanomalehti – Tampereella Aamulehti, Turussa Turun Sanomat, Oulussa Kaleva – on toimituksilla valtavasti määrittelyvaltaa.
Journalistit kertovat kaupunkilaisille tai kuntalaisille se, mikä kulloinkin on tärkeää. Usein esiin nousevat ne asiat, joista päättäjät ovat erimielisiä. Nämä teemat eivät välttämättä ole kuntalaisille tärkeimpiä tai edes budjeteiltaan merkittävämpiä.
Maakuntien ykköslehtien haastajia ovat ilmaisjakelulehdet. Nyt tapahtumamainonnasta riippuvaisia olleet paikallislehdet ovat koronan myötä ahdingossa ja joutuneet jopa keskeyttäneet toimintansa. Olisi tärkeää, että ne saataisiin pian takaisin tuottamaan moniäänisyyttä tiedonvälitykseen.
Myös tutkimus sivuttaa paikallistason päätöksenteon
Paikallispolitiikka kunnissa ja kaupungeissa on myös vähemmän tieteellisen tutkimuksen kohteena verrattuna valtakunnalliseen päätöksentekoon. Esimerkiksi systemaattista vaalitutkimusta on tehty vain eduskuntavaaleista. Politiikan kommentaattorit puhuvat kuntavaaleista eduskuntakauden välietappina. Vaarallinen puhetapa demokratian kannalta.
Tutkimukset tarjoavat tietoa valtakunnallisista hankkeista, tarjoavat eväitä lainsäädännön kehittämiseen ja raportoivat valtakunnallisia tuloksia valtakunnallisille päättäjille. Kun esimerkiksi Suomen Akatemia jakaa monivuotista tutkimusrahoitusta yhteiskunnan kehittämiseen, jää kaupunkitaso usein huomiotta.
Kaupunkitutkimusohjelmia löytyy jonkin verran, mutta niiden rinnalle tarvittaisiin nykyistä enemmän verkostotutkimusta. Useamman kaupungin yhteishankkeita, joissa kaupungeissa tehtävien ratkaisujen merkitys nousee esiin. Esimerkiksi hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa nimenomaan suuret kaupungit ovat avainroolissa ja pienemmät kunnat mahdollisia innovaattoreita.
Sosiaalinen media avain onneen?
Sosiaalinen media tarjoaa alustan jakaa tietoa ja näkemyksiä oman kotikaupungin tai -kunnan ajankohtaisista kysymyksistä. Ne päättäjät, jotka jakavat päivityksissään tietoa kulloisistakin päätöksenteon aiheista ja taustoista ovat todellisia demokratian ritareita.
Valitettavan usein somen keskusteluissa poliitikot hymistelevät tai kinaavat keskenään. Vuoropuhelu ei ole kovin hedelmällistä. Kuplautumista vastaan taistellaan, mutta algoritmeja on vaikea voittaa. Facebook ja Twitter ovat kaupunkipolitiikassakin siis hyviä renkejä, mutta huonoja isäntiä.
Someaktiivisten päättäjien kannattaa viestinnässään miettiä, kuinka päivitykset rakentavat kuvaa sekä kotikaupungista, politiikasta että omasta puolueesta. Usein tekee mieli kuvata prosesseja ja nyansseja, mutta kenelle viesti silloin suunnataan? Viiden tunnin kokousputken tuskailemisesta ei ole hyötyä kaupunkipolitiikan edistämisessä.
Paikallispäättäjä voi parhaimmillaan olla oman kaupunkinsa lähettiläs muiden kaupunkien ja valtakunnan suuntaan.
Kaupunkivisiot johdattelevat keskusteluun
Puolueissa valmistaudutaan jo ensi kevään kuntavaaleihin, ehdokashankinta on käynnistetty. Kampanjoinnissa olisi hyvä päästä pintaa syvemmälle – yleispätevien sloganeiden rinnalle tulisi nostaa esiin konkreettisia kysymyksiä.
Tiedot muiden kaupunkien aloitteista ja ratkaisuista avaavat uusia näkökulmia oman kotikaupungin tilanteeseen. Maakuntien suurimpien kaupunkien päätökset vaikuttavat myös ympäristökuntien menestykseen. Onnistumisten nostaminen laajempaan julkisuuteen johtaa tehokkaampaan benchmarkingiin kaupunkien välillä.
Ajatuspaja Toivo julkaisee kesän kynnyksellä #Kaupunkivisio2030-kirjasarjan. Helsingin, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan kirjoissa yli 50 kaupunkipolitiikan vaikuttajaa kertovat ajatuksensa lukuisista teemoista. Kirjat avaavat keskustelun siitä, Suomen suurimmissa kaupungeissa pitäisi tehdä seuraavaksi.
