Syytteet Antti Rinnettä vastaan nurin korkeimmassa oikeudessa

Korkein oikeus antoi torstaina ratkaisun, jolla se piti voimassa Helsingin hovioikeuden päätöksen Antti Rinteen rikossyytteiden hylkäämisestä.

Teknologiateollisuuden 16 jäsenyritystä vaati Antti Rinteelle rangaistusta työriitojen sovittelusta annetun lain rikkomisesta.

Antti Rinne oli toimiessaan Toimihenkilöunioni TU:n puheenjohtajana toimeenpannut 10.12.2009–14.1.2010 välisenä aikana työnseisauksia, joista ei ollut toimitettu tietoa lain edellyttämällä tavalla valtakunnansovittelijan toimistoon ja vastapuolelle.

Työtaistelut liittyivät käynnissä olleisiin teknologiateollisuuden työehtosopimusneuvotteluihin, jolloin osapuolilla ei ollut työrauhavelvoitetta.

Helsingin käräjäoikeus langetti tuomion katsottuaan Rinteen syyllistyneen väitettyihin laiminlyönteihin. Helsingin hovioikeus muutti päätöstä ja vapautti Rinteen syytteistä.

Korkein oikeus linjasi, että työtaistelun kohteena olleet yhtiöt eivät voineet vaatia rangaistusta asiassa. Työriitalain säännöksen tarkoitus on edistää työriitojen sovittelua, minkä johdosta sen rikkomisesta voi esittää vaatimuksia vain toinen neuvotteluosapuoli. Tässä asiassa se olisi ollut Teknologiateollisuus, eivät sen jäsenyritykset.

Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malisen mielestä päätös on hyvä.

– On tärkeää, että työehtosopimusneuvotteluun liittyvät toimenpiteet pidetään neuvotteluosapuolten eli liittojen käsissä. Liittojen pitää rakentaa niin hyvät neuvottelusuhteet, että tällaiset erimielisyydet saadaan sovittua neuvottelupöydässä. Rikossyytteiden nostaminen puolin ja toisin ei rakenna hyviä suhteita, hän sanoo.

Mainos