Syyrian ISIS-vankiloissa on myös suomalaisia – nyt järjestö yrittää vapauttaa jäseniään

Asiantuntijat varoittavat jihadistien voimistumisesta ja humanitaarisesta kriisistä.
Kurdien SDF-joukkojen taistelijoita Hasakan kaupungissa. LEHTIKUVA / AFP
Kurdien SDF-joukkojen taistelijoita Hasakan kaupungissa. LEHTIKUVA / AFP

Terroristijärjestö Isis teki viime viikolla iskun Koillis-Syyriassa Hasakan kaupungissa sijaitsevaan Ghwayranin vankilaan ja yritti vapauttaa siellä istuvia Isis-taistelijoita. Se oli Isisin suurin isku sen jälkeen, kun sen joukot lyötiin Syyriassa liki kolme vuotta sitten.

Ghwayranin valtava vankila sijaitsee kurdien hallinnoimalla alueella. Siellä on pidetty tuhansia terroristijärjestön jäseniä. Kurdiviranomaiset kertoivat keskiviikkona saaneensa tilanteen hallintaansa Yhdysvaltain tuella. Tilanne ei kuitenkaan ole vielä täysin ohi.

Kurdit ovat varoittaneet, etteivät he pysty kontrolloimaan ikuisesti hallinnoimallaan alueella olevia pidätyskeskuksia ja leirejä. Koillis-Syyrian vankiloissa ja leireillä on arvioiden mukaan yli 10[nbsp]000 Isis-vankia. Heistä osa on vierastaistelijoita. Leireillä on myös Isis-taistelijoiden perheenjäseniä ja pakolaisia.

Ulkoministeriön erityisedustaja Jussi Tanner kertoo, että alueella on laskentatavasta riippuen 4–5 suurta pidätyskeskusta ja yksi nuorille pojille tarkoitettu nuorisvankilan tapainen laitos.

– Voin sanoa, että siellä on suomalaisia hyvin pieni määrä. Mutta en voi sanoa sen tarkemmin, Tanner kertoo Verkkouutisille.

Tanner on aiemmin tullut tunnetuksi ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) al-Hol-erityisedustajana.

Egmont Institute -ajatushautomon jihadismitutkija Juha Saarisen mielestä Isisin suuri hyökkäys tuli puskista. Hasakan kaupungin kerrotaan olevan vahvasti linnoitettu, ja vankila on suojattu muurein ja asein.

– Onhan se epävakaa alue. Tiedetään, että Isisillä on monia alueella toimivia soluja. Mutta onhan se hieman yllättävää, että näin laaja yllätyshyökkäys pystyttiin järjestämään, Saarinen sanoo.

Saarisen mukaan Koillis- ja Itä-Syyrian turvallisuustilanne on edelleen heikko, eikä kurdeilla ole kovin paljon resursseja. Eri asiantuntijat sanovat Isisin voimistuneen Syyriassa, ja sen soluja on eri puolilla maata, varsinkin itäosissa. Saarinen korostaa Isisin vaikuttavan myös Irakin sunnialueilla.

– En lähtisi siitä oletuksesta, että tilanne on parantumassa. Vielä ei ole täysin selvää, onko Isis onnistunut vahvistumaan sen (hyökkäyksen) seurauksena ja kuinka paljon kokeneita taistelijoita on vapautunut tämän hyökkäyksen aikana Isisin riveihin, hän toteaa.

Terroristijärjestö on tehnyt ennen kalifaatiksi julistautumistaan vuosina 2012–2013 ja myös aivan viime vuosina useita vankilaiskuja.

– Vankiloihin kohdistuvat hyökkäykset ovat Isisille strateginen prioriteetti, koske se mahdollistaa sen, että hyvin pienilläkin resursseilla pystyään vapauttamaan satoja kokeneita taistelijoita. Se vahvistaisi Isistä merkittävästi lyhyen ajan sisällä, Saarinen sanoo.

Isis voimistuu

Jussi Tanner on samoilla linjoilla Juha Saarisen kanssa. Hän varoittaa niin ikään heikon turvallisuustilanteen mahdollisista seurauksista ja kurdihallinnon niukoista resursseista.

Tanner kertoo myös Koillis-Syyrian humanitaarisen tilanteen olleen pitkään huolestuttava. Syyriaa riivaava kova inflaatio on iskenyt ihmisten ostovoimaan.

– Inflaatio johtuu pitkälti Syyrian keskushallinnon vastaisista pakotteista. Ne iskevät sille samalle Syyrian liiran talousalueelle, jossa kurdivetoinen Koillis-Syyrian itsehallinto pitää järjestystä. Vaikka pakotteita ei ole suunnattu heitä kohtaan, niin väestö kärsii siitä huomattavasti, Tanner toteaa.

Tämän lisäksi kurdien paikallishallinnon kassakriisi on vaikea.

– Nämä kaksi asiaa ovat aiheuttaneet sen, että siellä on ihan nälän uhka. Humanitaarinen tilanne ja kassakriisi vaikeuttavat kurdien kykyä ylläpitää pidätyskeskuksia ja leirejä, Tanner kertoo.

Viimeaikaisten tapahtumien valossa on väläytelty Isisin uutta nousua. Saarinen arvioi kuitenkin tilannetta varovaisemmin.

– En lähtisi arvioimaan tilannetta tältä pohjalta. Kyseessä on konfliktialue, ja tilanne elää. Se on selvää, että Isis ei tuhoutunut kalifaattinsa mukana. Se meni maan alle, Saarinen sanoo.

Hänen mukaansa Isis on paljon heikommassa kunnossa kuin mitä se oli huippuvuosinaan 2013–2015. Toisaalta järjestö on paljon paremmassa kunnossa kuin mitä se oli ennen nousuaan kansainvälisen politiikan näyttämölle 2012–2013.

– Näiden parametrien sisällä on todella vaikea hahmottaa, onko Isis voimistumassa vai onko se vähemmän heikommassa kunnossa ja minkälaista toimintaa se ylipäänsä pyrkii harjoittamaan.

Saarinen pitää kuitenkin todennäköisenä, että Isis tulee voimistumaan ja juurtumaan yhä syvemmälle toiminta-alueellaan.

Humanitaarinen ja sotilaallinen ratkaisu

Ulkoministeriön Jussi Tanner korostaa kurdien olevan sekä Isisin että Syyrian keskushallinnon puristuksessa.

Poimintoja videosisällöistämme

– Kurdien hallinto ja sen aseellinen SDF-siipi käyvät koko ajan selviytymiskamppailua. Heillä on vihollisia eri puolilla. Ei ole millään tavalla selvää, että se selviää tästä poliittisena ja sotilaallisena entiteettinä pidemmällä aikavälillä, hän toteaa.

Yhtenä uhkana on Syyrian keskushallinnon suunnitelma ottaa kurdien itsehallintoalue jollain tavalla hallintaansa.

– Se ei ole tapahtumassa heti. Neuvottelut eivät ole johtaneet mihinkään. Syyrian presidentti Bashar al-Assad on ilmoittanut, että hän pyrkii integroimaan koko Syyrian oman valtansa alle eikä suostu keskustelemaan autonomisista ratkaisuista, Tanner sanoo.

Hänen mukaansa on olemassa myös suuri riski, että Isis tekee lisää vankilahyökkäyksiä.

– Silloin vaarana on se, että Isis vahvistaa rivejään. Myös lapset, joita on tuhansia näissä pidätyskeskuksissa, ovat suuressa vaarassa.

Suomi on aika ajoin kotiuttanut kansalaisiaan al-Holin leiriltä. Tämä on Tannerin mukaan yksi tapa, jolla alueen tilannetta voidaan lievittää. Se ei kuitenkaan ratkaise koko ongelmaa.

– Mitä pidempään varsinkin lapset ovat keskuksissa ja seireillä, sitä vaikeampaa on väkivaltaisen ääriajattelun ja radikalisoitumisen vastainen toiminta, Tanner toteaa.

– Se on keskeinen syy, miksi Suomikin on kotiuttanut näitä ihmisiä. Turvallisuusriskit pidemmällä aikavälillä ovat merkittävät, jos heidät jätetään sinne.

Saarisen mielestä turvallisuustilanteen parantamiseksi ja Isisin heikentämiseksi tarvitaan myös sotilaallisia ratkaisuja.

Hänen mukaansa sotilaallisen paineen purkaminen Isisin vastaisessa taistelussa on tapahtunut ennenaikaisesti. Isisin vastaista sotilasoperaatiota toteuttaneen Yhdysvaltain johtaman kansainvälisen liittouman roolia on muutettu viime aikoina entistä enemmän neuvonanto- ja tukitehtäväoperaatioksi.

– Nyt tarvittaisiin entistä enemmän erikoisjoukkojen toimintaa ja ilmaiskuja, että Isisiä saataisiin heikennettyä. Ongelmana on tietenkin se, että Isis toimii salassa. Silloin ilmaiskut eivät ole kovin tehokkaita, jos niille ei pystytä osoittamaan selkeitä kohteita. Mutta erikoisjoukkojen käyttö olisi erittäin tärkeää.

Mainos