Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä on laskenut koko kuluneen vaalikauden aikana.
Niin sanottuja NEET-nuoria koskevissa tilastoissa tutkitaan niiden henkilöiden osuutta koko ikäluokasta, jotka eivät ole työssä, tutkintoon johtavassa koulutuksessa, kurssikoulutuksessa eivätkä varusmies- tai siviilipalveluksessa.
Vuonna 2008 alkaneen talouskriisin seurauksena luku kasvoi äkillisesti kymmenillä tuhansilla nuorilla, mutta laski vuosina 2009–2011. Edellisen hallituksen aikana eli vuosina 2011–2015 työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä kasvoi tasaisesti.
Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Liisa Larja on jakanut twitterissä aihetta koskevan graafin vuosilta 2008–2018.
– Nyt onneksi kääntynyt laskuun. 15–24-vuotiaita miehiä oli työn ja koulutuksen ulkopuolella kolme vuotta sitten 36 000. Nyt (2018) 10 000 vähemmän. 25–29-vuotiaista naisista moni kotona lapsia hoitamassa, Larja kirjoittaa.
Myös yli 50-vuotiaiden työllisyys on kehittynyt viime vuosien myönteisen talouskehityksen aikana 1990-lukua vauhdikkaammin.
– On aika megatrendi, että 60–64-vuotiaita työllisiä oli 90-luvun laman aikana alle 20 prosenttia ja nyt 50 prosenttia. Myös 55–59-vuotiaiden kasvu +30 prosenttiyksikköä. Toivottavasti trendi jatkuu, Liisa Larja toteaa.