Esimerkiksi tyypin 1 diabetes on heillä neljä kertaa ja Crohnin tauti eli krooninen, tulehduksellinen suolistosairaus kolme kertaa yleisempi kuin verrokeilla.
Helsingin yliopiston, HYKS:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteisessä tutkimuksessa selvitettiin, liittyykö syömishäiriöihin eli anoreksia nervosaan, bulimia nervosaan ja ahmintahäiriöön (BED) kohonnut autoimmuunisairauksien riski.
Aikaisemmissa tutkimuksissa osalla syömishäiriöpotilaista on havaittu autovasta-aineita syömistä, juomista ja sosioemotionaalista käyttäytymistä sääteleviä hormoneja vastaan. Asiaa ei kuitenkaan ole heillä aiemmin kattavasti tutkittu.
Autoimmuunisairauksien on myös osoitettu liittyvän muun muassa skitsofrenian ja mielialahäiriöiden kohonneeseen riskiin.
– Syömishäiriön sairastaneilla havaittiin kohonnut autoimmuunisairauksien riski sekä ennen syömishäiriön hoidon alkua että seuranta-ajan lopussa, jolloin 8,9 prosentilla potilaista ja 5,4 prosentilla verrokeista oli diagnosoitu yksi tai useampi autoimmuunisairaus, kertoo tutkijatohtori Anu Raevuori Helsingin yliopistosta tiedotteessaan.
Syömishäiriöpotilailla yleisemmät autoimmuunisairaudet eivät kuitenkaan rajoittuneet pelkästään syömiskäyttäytymiseen ja ruuansulatuskanavaan vaikuttaviin sairauksiin. Kohonnut riski autoimmuunisairauksiin säilyi, vaikka nämä sairaudet jätettiin analyysin ulkopuolelle.
– Tulokset viittaavat siihen, että syömishäiriöiden taustalla voi osalla potilaista olla heikosti tunnettuja immunologisia mekanismeja, Raevuori sanoo.
Tutkimuksen aineistona olivat noin 2 300 Helsingin yliopistollisen keskussairaalan syömishäiriöklinikalla vuosina 1995–2010 hoidettua potilasta ja yli 9 000 Väestörekisterikeskuksesta poimittua verrokkia. Kolmeakymmentä eri autoimmuunisairautta koskeva tieto yli 30 vuoden ajalta saatiin THL:n hoitoilmoitusrekisteristä.
Tutkimus on julkaistu PLOS ONE –tiedelehdessä.